Vaikka elämme lähestyvän joulun aikaa, monen mieli on täynnä pelonsekaisia ajatuksia. Taloudellinen epävarmuus, terrori-iskut eri puolilla Eurooppaa ja yltyvä pakolaisvirta mietityttävät myös suomalaisia, meitä, jotka olemme saaneet elää rauhallisissa oloissa, turvallisen yhteiskunnan jäseninä.
Elämme kaikista ei toivotuista tapahtumista huolimatta edelleenkin rauhan ajassa ja ennen muuta hyvässä maassa. Saamme luottaa siihen, että päättäjämme osaavat arvioida asiat oikealla tavalla, jotta me kansalaiset voimme rauhallisin mielin valmistaa omaa ja läheistemme joulua.
Tässä tilanteessa myös meillä kansalaisilla, jokaisella suomalaisella, on tehtäväkenttää yllin kyllin. Jokainen voi vaikuttaa siihen, millaista ilmapiiriä ympärillemme levitämme. Se voi olla yhteistyön ja yhteisymmärryksen maailmaa tai se voi olla pelottelun, epätoivon, kielteisten asioiden maailmaa.
Nyt on aika puhua myös lapsistamme. Heistä kasvaa tämän maan tulevaisuus. Olemme vastuussa lapsillemme siitä, millaiseen maailmaan heitä valmistamme. Pelottelemmeko heidät henkihieveriin vai kerrommeko rauhallisesti tosiasioista, ketään mustamaalaamatta, kenestäkään pahaa sanomatta. Niinkin voi toimia.
Uudet asiat pelottavat usein aikuisiakin. Näin on esimerkiksi turvapaikanhakijavyöryn keskellä. Eivät he ole mörköjä, joita pitää solvata ja ylenkatsoa. Lakeudellakin heitä on jo hyvän matkaa toista sataa. Limingassa ja Kempeleessä on heidän toistaiseksi tilapäinen kotinsa. Voisimme ottaa tämän ajan myönteisessä hengessä, ei vihapuheita ja asiattomia heittoja viljellen.
Limingassa irakilaisäidit järjestävät tulevana lauantaina yhteistyössä seurakunnan kanssa ravintolapäivän, johon toivotetaan kaikki tervetulleeksi.
Tämä on hyvä tapa tutustua vieraaseen kulttuuriin. Ruoka on monesti hyvä keino yhteisymmärryksen synnylle. Tehdään se yhdessä.