TYRNÄVÄ Haurukylän kiertotalouspuiston tavoitteet on asetettu korkealle. Siitä tahdotaan tehdä Suomen edistyksellisin.
Kaikki mahdollisuudet tähän ovat olemassa. Lähipäivien aikana Tyrnävän kunta ja Fortum allekirjoittavat esisopimukseen perustuvan maanvuokrasopimuksen noin 15 hehtaarin tontista Haurukylän teollisuusalueella. Kun maanvuokraopimus on allekirjoitettu, tontin kaavoittaminen alkaa pikimmiten.
Fortum aikoo rakentaa Haurukylään koko Pohjois-Suomea palvelevan, Suomen kehittyneimmäksi mainostamansa materiaalien käsittelykeskuksen. Keskuksessa aiotaan käsitellä useita satoja tuhansia tonneja lämpövoimalaitosten tuhkaa, metsäteollisuuden jätelietteitä sekä rakennus- ja maa-ainesjätteitä.
Tyrnävän kunta hieroo parasta aikaa myös esisopimusta lannoitevalmistaja Kekkilän kanssa.
– Useamman kuin kymmenen yrityksen kanssa on käyty keskusteluja kiertotalouskylästä. Mukana on sekä isoja että pieniä toimijoita, kertoo kiertotalouspuistohankkeen projektipäällikkö Ilkka Kovalainen.
Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt 33 040 euron rahoituksen teollisuusalueen masterplanin tekemiseen. Masterplanissa on tarkoitus sovittaa yhteen niin toiminnalliset, taloudelliset kuin maankäyttöönkin liittyvät suunnitelmat. Masterplan valmistuu vuoden loppuun mennessä.
Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen sanoo, että Palkin biopilottihankkeen kautta kuntatoimijat pääsivät perehtymään syvemmin kiertotalousajatteluun. Samalla tuli selväksi, että kiertotalouspuiston sijaintipaikka on muualla kuin Palkissa. Haurukylä oli varsinkin logistisesti erinomainen paikka tällaiselle teollisuusalueelle.
Haurukylän masterplania tehdään tiiviissä yhteistyössä niiden yritysten kanssa, jotka ovat kiertotalouspuistosta kiinnostuneita. Näin pyritään löytämään yritysten kannalta toimivin ekosysteemi.
– Masterplan helpottaa myös kaavan laadintaa ja luo siihen alueen toimivuudelle tärkeää sisältöä, huomauttaa Tyrnävän kunnan kehittämissjohtaja Helena Illikainen.
Mannisen mukaan juuri yritysten välinen synergia tekee Haurukylän kiertotalouspuistosta monia tahoja kiinnostavan alueen. Kun alansa johtavat toimijat tulevat Haurukylään, ne tuovat mukanaan myös yrityjksiä, jotka kehittävät uusia kierrätysteknologioita.
– Alueella voidaan käsitellä ja jatkojalostaa esimerkiksi sellupaperiteollisuuden, terästeollisuuden ja lämpölaitosten jätteitä. Haurukylään voisi sijoittua lannoite-, rakennus- ja muoviteollisuuden toimijoita. Myös konepajatoiminnalle olisi tarvetta, Kovalainen sanoo.
Myös biokaasua voitaisiin hyödyntää Haurukylän teollisuusalueella raskaan liikenteen polttoaineena.
Vaikka alueen yritykset tulevat pääasiassa Tyrnävän ulkopuolelta, alihankintaketjujen kautta ne Mannisen mukaan työllistävät myös tyrnäväläisyrityksiä.
Illikainen huomauttaa, että Haurukylän kiertotalouspuistoa on mietitty etenkin Temmeksen elinvoimaisuuden kannalta.
– Toteutuessaan se toisi Temmekselle pysyviä työpaikkoja, asukkaita ja lisäisi omakotitonttien kysyntää. Myös majoitus- ja ravintolatoiminnalle olisi tarvetta. Hanke voisi mahdollistaa pidemmällä aikataululla myös kevyen liikenteen yhteyden rakentamisen Temmeksen ja Haurukylän välille, Illikainen visioi.