LC-Haukipudas/Kello on julkaissut upean kalenterin tälle vuodelle. Kalenteri käsittelee Ii/Kiiminkijoen ja Perämeren alueen perinneammatteja kuvin ja sanoin. ”Luotsitoiminta, talvinuottaus, hylkeenpyynti ja jähtiperinne käsittääkin siten koko Perämeren alueen.” Kalenteri käsittelee alueen yritysten toimintaa ja hiostoriaa mainoksineen. Suurin osa kalenterin sisällöstä perustuu taidemaalari Kari Holman tutkimuksiin.
Kalenterin kannessa on Holman maalaama kuva jahdista, jollaisella hailuotolaiset kuljettivat rahtia Ouluun, Iihin, Kemiin ja Tornioon. Muutamilla luotolaisilla oli kuninkaan antama erityislupa kuljettaa kuljettaa mm. kuninkaan veroina perimiä luonnontuotteita Turkuun, Tukholmaan ja Tallinnaan jo 1500-luvulla. Tämän talonpoikaispurjehduksen merkitys väheni, kun Ouluun saatiin rautatie ja Oulun kauppiaat alkoivat rakentaa omia aluksiaan.
Kalenterissa on esitetty valokuva: ”Luotseja Marjaniemessä 1900-luvun alkupuolella. Vasemmalta Janne Sipilä, Job Heikkinen, Pekka Ratassuo, Sipo Sauvola, Gustaf Ratassuo ja pässi.” Tämä samainen Samuli Paulaharjun vuonna 1912 ottama valokuva on J.L.Suomelan kirjassa Hailuoto - kotiseutumme varustettuna tekstillä : ”Majakka, luotsien asuntola ja oikealla vartitotupa.”
Internetistä ei Ratassuota löydy – eikä sellaista Hailuodossa tunneta. Mainittu Gustaf Ratassuo on Kustaa Rantasuo ja Pekka Ratassuo on Pekka Rantasuo. Pekka Pietari Evert Rantasuon (1856-1931) kerrotaan toimineen Marjaniemen luotsina samaan aikaan isänsä ja veljensä kanssa. Pekan isä oli Juuso Rantasuo (1824-1887). Pekan veli saattoi olla Juho Kustaa Rantasuo (1849-1916). Luotsin ammatti ”kulki suvussa”. Pekan jälkeen toimi luotsina Kalle Rantasuo. Tänä päivänä perinnettä jatkaa luotsi Kari Rantasuo.
Valokuvassa esitetty eläin ei ole pässi eli uroslammas, vaan luotsiasemalla maidon tuottajana toiminut vuohi sinä aikana, kun luotsit eivät saaneet poistua lainkaan asemapaikaltaan. Synnyttänyt vuohi eli kuttu voi helposti tuottaa maitoa 2-3 litraa päivässä. Sekä naaras- että urosvuohilla (pukeilla) on sarvet. Naaraan sarvet ovat vain 10-15 senttiä pitkät, kun ne pukilla saattavat olla jopa 70 senttiä pitkät. Alle puolivuotiasta vuohen lasta sanotaan kiliksi tai vohlaksi. Sekä naaraslammasta että naarasvuohta kutsutaan yleisesti uuheksi.
Virheellisesti muistelivat myös Hailuotolaiset Malurin kalastajat kertoessaan, että joku kalastaja otti kilankin saarelle maitoa tuottamaan. Oikeasti maidon tuottaja oli kuttu tai uuhi.
Kalenterin kertoma luotsaustoiminnasta on jo historiaa. Merenkulkulaitosta tai -hallitusta ei enää ole. Ei ole myöskään Oulun tai Pohjanlahden merenkulkupiiriä. Martinniemen luotsiasema ei ole enää toiminnassa.
Entisen Merenkulkulaitoksen tehtävät on jaettu kahdelle valtion omistamalle yhtiölle. Meritaito Oy on erikoistunut muun muassa vesiväylien hoitoon ja kunnossapitoon. Luotsaustoiminnasta puolestaan vastaa Finnpilot Oy. Suomi on jaettu kuuteen luotsausalueeseen. Perämeren luotsausalueeseen kuuluvat Perämeren luotsiasema (Oulu) ja Kokkolan luotsiasema. Tukiasemina toimivat: Ajoksen tukiasema (Kemi), Marjaniemen tukiasema (Oulu, Hailuoto), Raahen tukiasema, Vaasan tukiasema, Leppäluodon tukiasema (Pietarsaari). - Martinniemessä toimii Meritaito Oy.
Nykyajan lukija tai kirjoittaja ei vedä nuottaa jään päällä, vaan jään päältä. Samainen lukija täyttää tynnyrin suolavedellä tapin reijän kautta eikä tapista.