– Kuulen työssäni paljon siitä, miten ihmiset voivat pahoin, tämä on surullista, koska hyvä työpaikka saattaa pitää meidät terveempänä kuin muutoin olisimmekaan. Työ on iso osa elämäämme, ja työn sosiaalisine suhteineen olisi oltava parantavaa ja kuntouttavaa. Toki kaikki kuormittavat asiat eivät ole työstä johtuvia, Autio sanoo.
Aution puheille tulee lähes joka päivä vähintään yksi, usein kaksikin työuupumuksesta kärsivää. Uupuneiden määrä on selvästi lisääntynyt viime vuosien aikana.
– Työuupumus näkyy etenkin opetus- ja hoitoalalla sekä yleisemminkin sosiaali- ja terveysalalla. Esimerkiksi opetusalalla on ollut viime aikoina paljon muutoksia. Toki muillakin aloilla kilpailu on kovaa.
Monet työterveyden puoleen kääntyvät kokevat menettäneensä hallinnan tunteen työhönsä. On jatkuva kiire, ja tekemistä olisi paljon. Myös työpaikan ilmapiiriasiat puhuttavat.
– Asiakkaita tulee paljon myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi.
Autio siirtyi työterveyshoitajaksi vuonna 1995, kun paikka avautui Kempeleen kunnan terveyskeskuksen työterveyshuollossa.
– Olin todella iloinen, että tulin valituksi. Se viitoitti työelämäni polun. Tämä työ tuntui heti omalta. Olen saanut tehdä työtä hyvien työkavereiden kanssa ja he ovat antaneet hyvää peesausta heti alusta alkaen. Kukaan ei tee työterveyshuollossa töitä yksin, vaan se on moniammatillista ja tiivistä yhteistyötä.
– Työterveyshoitaja työskentelee tavallaan kahden asiakkaan kanssa: työntekijän ja työnantajan. Ja minä pidän asiakastyöstä molempien kanssa.
Autio sanoo, että työterveysalalla oppii koko ajan. Uutta tietoa tulee jatkuvasti, ja alaa on seurattava herkeämättä.
– Työterveydenhoitaja saa myös tutustua erilaisiin ammatteihin. Ja useimmiten asiakkaat kuitenkin tulevat hoitajan vastaanotolle hyvillä mielin ja myönteisellä asenteella.
Eija Autio on toiminut työterveyshoitajana 23 vuotta. Työterveyshoitajaliitto valitsi Aution tänä syksynä Vuoden työterveyshoitajaksi. Autio on tunnustuksesta totta kai mielissään.
– Tämä tunnustus kuuluisi kaikille työterveyshoitajille. He tekevät laaja-alaista, ammattitaitoa vaativaa työtä, jossa joutuu paneutumaan moniin asioihin.
Työelämässä moni asia on muuttunut. Ennen puhuttiin työkyvyttömyydestä, mutta nyt näkökulma on kääntynyt toisenlaiseksi: puhutaan jäljellä olevasta työkyvystä.
Muutos johtui vuonna 2013 voimaan astuneesta työterveyslaista, joka velvoitti työnantajan huolehtimaan työntekijöistään aivan toisella tavalla kuin aiemmin.
– Muutos on ollut erittäin tervetullut. Aiemmin emme välttämättä edes tienneet, mitä asiakkaalle on tapahtunut esimerkiksi erikoissairaanhoidon puolella. Nykyään yhteistyö työterveyden, erikoissairaanhoidon, työnantajan ja muiden tahojen kanssa on tärkeää, tietenkin asiakkaan luvalla. Yhdessä etsitään ratkaisuja siihen, miten työntekijää autetaan pärjäämään. Jos osa työntekijän työkyvystä on mennyt, voisiko hänen työtehtäviään räätälöidä vai tarvitseeko hän lisäkoulutusta, ammatillista kuntoutusta, työkokeilua tai kuntoutusta sairauden vuoksi, Autio antaa esimerkkejä.
Autiota auttaa jaksamaan voimakas halu auttaa ihmisiä.
– Tämä piirre on kaikilla hoitoalan ihmisillä, hän tähdentää.
– Iän tuoma kokemus tuo työhön selviytymistaitoja ja kykyä ottaa asiat asioina. Kun ongelmia ryhtyy jäsentelemään asiakkaan kanssa, saa rauhan, kun asiat menevät eteenpäin.
Työssään Autio kokee palkitsevana, kun asiakkaalle löytyy muuttuneeseen terveydentilaan sopiva työtehtävä, työpaikalla ollut konflikti laukeaa ja työyhteisö alkaa taas toimia tai jokin muu vaikea asia ratkeaa.
Omasta rentoutumisestaan ja hyvinvoinnistaan Eija Autio pitää huolta liikkumalla paljon luonnossa aviomiehensä ja puolitoistavuotiaan tsekinpaimenkoira Rudin kanssa sekä tekemällä käsitöitä.
– Työmatkat Ouluun teen pyöräillen, se auttaa myös selvittämään ajatukset päivän asioista. Iloa tuovat myös lapset perheineen, lastenlapset ja ystävät.
Eija Autio
Kotoisin Alavieskasta, asunut 30 vuotta Kempeleessä.
Naimisissa, kuusi lasta ja kolme lastenlasta.
Valmistui sairaanhoitajaksi 1984 ja terveydenhoitajaksi vuonna 1989.
Työskennellyt lastenneuvolassa, koulu- ja oppilasterveydenhuollossa sekä kotisairaanhoidossa. Ollut työuransa aikana muun muassa väestövastuuterveydenhoitajana Vihiluodon kuntainliitossa sekä työterveyshoitajana Kempeleen kunnan terveyskeskuksessa, Oulun kaupungin työterveydessä, Condiassa, Attendolla ja Caritaksessa.
Syyskuusta 2017 lähtien työterveydenhoitajana Työterveys Virrassa.
Työterveyshoitajaliiton aktiivi. Oli yhdeksän vuotta Pohjois-Pohjanmaan paikallisosaston puheenjohtaja sekä vaikutti työterveyshoitajaliiton hallituksessa ja koulutusasian jaoksessauseita vuosia, jälkimmäisessä myös puheenjohtajana.