Voisiko Jou­lu­puk­ki olla nainen?

Joulupukin brändi entistä vahvemmaksi

Liminka Mikä on Pressiklubin syyskauden kuumin puheenaihe? Ei, se ei ole Donald Trump tai norjalainen huulirasva. Ei edes Saara Aalto eikä suomalainen köyhyys.
Eetu Kinnunen (vasemmalla), Aleksi Vuollo, Elias Holm, Viivi Kajula, Riina Timonen ja Veikka Hintikka pohtivat joulukuun Pressiklubissa Joulupukin brändäämistä.
Eetu Kinnunen (vasemmalla), Aleksi Vuollo, Elias Holm, Viivi Kajula, Riina Timonen ja Veikka Hintikka pohtivat joulukuun Pressiklubissa Joulupukin brändäämistä.
Kuva: Susanna Tikka

Joulupukki vie voiton mennen tullen. Ainakin jos päättelee kiihkeiden kommenttien määrästä pöydän ympärillä.

Tupoksen pressiklubilaiset eivät ole perinteiseen tapaan kuumien uutisaiheiden äärellä. Riina Timosen, Viivi Kajulan, Aleksi Vuollon, Elias Holmin, Veikka Hintikan ja Eetu Kinnusen tehtäväksi on annettu brändätä Joulupukki sellaiseksi, ettei yhdellekään elolliselle jäisi enää epäselväksi etteikö hän asuisi Suomessa. Ei Pohjoisnavalla, ei Venäjällä. Eikä varsinkaan Ruotsissa.

Nuorten mielestä Joulupukista voitaisiin luoda merkittävä matkailuvaltti koko Suomeen, ei pelkästään Rovaniemelle. Lakeuskin voisi ottaa omansa joulun matkailuvirrasta.

– Onhan Joulupukki tosi iso brändi. Ehtinyt mennä jo konkurssiinkin, Eetu muistelee.

Aleksi on silmät pyöränä.

– Miten se voi olla mahdollista?

– Ei Joulupukista voi tuollaista kertoa, Riina jatkaa.

Elias näkee Joulupukin oheistuotteineen olevan Suomelle tärkeä, mutta hänen mielestään pukkia voisi tuoda nykyistä enemmän esille.

– Eikö Finnair ole Joulupukin virallinen lentoyhtiö? Vastaavia ”virallisia” voisi olla muitakin. Liminganlahden luontokeskus voisi olla Pukin virallinen lintujen bongauspaikka.– Mutta ei Joulupukki lennä Finnairilla vaan poroilla, Riina oikaisee.

Viivin mieleen tulee lapsuusjoulu, jolloin hän olisi halunnut mennä pihalle katsomaan Korvatunturin poroja.

– Mutta äiti sanoi, ettei niitä saa häiritä, hän harmittelee.

Eetu toivoisi Joulupukille omaa isoa teemamaailmaa Disneylandien tyyliin.

– Siellä pitäisi olla kaikkea jouluista tekemistä. Esimerkiksi piparien leivontaa.

Voisihan Suomen vaakunassakin olla leijonan tilalla Joulupukki?

Kuusikko ei pistäisi pahakseen, jos Suomi vaatisi Joulupukilleen säännöllistä puheenvuoroa YK:ssa. Eetu muistuttaa Pukin olevan eräänlainen rauhan lähettiläs.

Joulupukilla on jo oma Joulupukkisäätiö, minkä tehtävänä on edistää maailman lasten hyvinvointia sekä kehittää ja ylläpitää maailmanlaajuista mielikuvaa Suomesta oikeana joulumaana ja Joulupukin kotimaana.

Mutta ei se riitä!

Pian ideat sinkoilevat. Elias miettii Joulupukki-imagon hyödyntämistä myös suomalaisissa urheilun edustusjoukkueissa. Miksi jääkiekossa pelaavat leijonat, kun luistimilla voisivat olla pukit?

– Voisihan Suomen vaakunassakin olla leijonan tilalla Joulupukki?

Osaammeko itse arvostaa Joulupukkiamme? Joku heittää ilmoille kutkuttavan kysymyksen: Onko Pukkia koskaan edes kutsuttu Linnan juhliin? Vähemmilläkin ansioille sinne pääsee!

Entä Pukin ulkoinen olemus? Minkä takia aattoaamuna televisiossa näkyvä Joulupukki ei näytä samalta kuin illalla kotiin lahjoja jakamaan tuleva punanuttu?

Veikka muistuttaa kyseessä olevan joulun taika. Viivillä on toinen teoria: Joulupukilla on käytössään varapukkeja.

Pöydän ympärillä ryhdytään pohtimaan Joulupukin strategisten mittojen merkitystä. Jos aidolla Korvatunturin isännällä on pitkä valkoinen parta ja komea elintasokumpu, voivatko varamiehet olla langanlaihoja ja tekopartaisia?

Viivi ratkaisee ongelman: Joulupukin tehtäviä ei voisi hoitaa ilman virallista koulutusta. Ajatuksesta repeää riemu. Eetu heittää, että Rovaniemen yliopisto voitaisiin muuttaa Joulupukin yliopistoksi. Kyllähän Pukilta pitää vaatia akateeminen koulutus.

Mutta mitkä kurssit joulupukkiehdokkaiden pitäisi läpäistä?

– Pukille pitäisi luoda historia, jonka kaikki osaisivat ulkoa. Lisäksi Pukin pitää osata poronhoitoa. Hyvä työharjoittelupaikka olisi päiväkoti, Viivi miettii.

– Käyttäytymistä pitää opettaa ja sellaista Joulupukki-filosofiaa. Myös psykologia on tärkeää, Eetu jatkaa.

– Vähintään kuutta eri kieltä täytyy hallita, Aleksi sanoo.

– Pukin pitää olla isokokoinen, Veikka arvelee.

– Ja vähintään 50-vuotias!, Viivi vaatii.

Virallinen apupukkikoulutushan voisi helpottaa yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien tilannetta? Hyvä Pressiklubi!

Ajatus, että Joulupukki olisi jatkossa sukupuoleton Jouluhenkilö, ei saa kannatusta.

Kiihkeäksi keskustelu käy, kun Viivi nostaa pöytään sukupuolikortin. Hänen mielestään myös naiset voisivat toimia varapukkina.

– Meillä on ollut nainen neljä vuotta Pukin roolissa ja ihan täydestä on mennyt, Veikka paljastaa.

Aleksi kuuntelee keskustelua vakavana. Hän huomauttaa, että Joulupukki on mies. Muu ei ole uskottavaa.

Myöskään Elias ei innostu ajatuksesta.

– Tämäkö on tasa-arvoa?, Viivi ihmettelee.

Ajatus, että Joulupukki olisi jatkossa sukupuoleton Jouluhenkilö, ei saa kannatusta. Lopulta äänestetään. Äänin 4-2 Pressiklubi kannattaa, että Joulupukin tehtävä pidettäisiin miehillä.

– Parran pitää olla oikea!, Elias huomauttaa.

Hän toivoisi Pukkikoulun olevan munkkiluostarin tapainen tiivis yhteisö.

– Asiaan pitää sitoutua.

– Hei, nyt menee liian pitkälle..., Riina pyörittää päätään.

Pressiklubi on puhunut. Tämä Rantalakeus lähetetään myös Korvatunturille, jotta Joulupukki voi vapaasti hyödyntää kuusikon ajatuksia omasta Pukkiakatemiastaan.

Hyvää joulua!

Ilmoita asiavirheestä