LIMINKA TYRNÄVÄ Huoli maatalousyrittäjien jaksamisesta on perusteltu ja todellinen. Se selvisi viimeistään silloin, kun Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rekrytoimat tukihenkilöt alkoivat kartoittaa maatalousyrittäjien tilannetta kuluvan vuoden alusta lähtien.
– Yksi viidestä tukihenkilöstä toimii Pohjois-Suomen alueella. Hän aloitti toimintansa vasta helmikuussa, mutta silti tilakäyntejä on ollut tai on tulossa jo viisikymmentä – kaksi tilaa päivässä, kertoo MTK:n Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Tarja Bäckman.
– Koska kysyntä on näin suurta, yritämme vaikuttaa siihen, että tukihenkilö voisi jatkaa työtään myös ensi vuonna.
Tukihenkilöt palkattiin tukemaan maatalousyrittäjien hyvinvointia osana valtioneuvoston tuottajille suuntaamaa kriisipakettia. Tukihenkilöiden työrupeamaksi määriteltiin vuosi.
Tukihenkilö ei itse terapoi tai tee talouslaskelmia, mutta hän auttaa maataloustuottajia ongelmien purkamisessa. Hänen kauttaa ahdinkoon joutuneet yrittäjät voivat saada asiakassetelin, jolla voivat hankkia apua taloudenpitoon, juridista neuvontaa tai terapiapalveluita.
– Eniten on käytetty terapiapalveluita, Bäckman tietää.
– Taloudellisten paineiden alla myös avioliitot rakoilevat. Tänä vuonna on tullut paljon tällaisia viestejä, tietää MTK Pohjois-Suomen johtokunnan puheenjohtaja Jari Ahlholm.
MTK:n ja Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-ala käynnistivät viime lokakuussa kaksivuotisen Lupa muutokseen -hankkeen, jossa viljelijöitä rohkaistaan tekemään tarpeellisia ratkaisuja yrityksessään.
– Se voi olla tuotantosuunnan vaihtamista, toiminnan alasajo tai vaikka sukupolvenvaihdos. Näiden teemojen ympärillä on ollut pienryhmätyöskentelyä, ja tilaisuuksissa on ollut paljon kävijöitä. Tälle palvelulle on selvästi tarvetta, Bäckman sanoo.
Brasilian lihaskandaali osui varsin ajankohtaiseen hetkeen Suomessa: vastikään uutisoitiin liha- ja maitotaloustuotteiden raaka-aineiden alkuperämerkinnän tulevan pakolliseksi ensi kesänä.
– Me haluamme viestiä omaa, vastuullista tapaamme toimia. Teemme tuotteiden laadun kanssa koko ajan töitä, ja Suomessa tuoteet pystytäänkin jäljittämään tiloille saakka, muistuttaa Ahlholm.
Bäckmanin mielestä skandaalin ilmitulo oli suorastaan kohtalonomainen: Suomessa eletään keskellä elintarviketuotteiden halpuuttamiskampanjoita – ikään kuin kuluttajia kiinnostaisi vain tuotteiden hinta.
– Suomalainen liha ja broiler ovat salmonellavapaata, ja lääkkeiden ja antibioottien käyttö on minimaallista ja valvottua. On kestämätöntä kuvitella, että suomalainen tuote voisi kilpailla ulkolaisen kanssa hinnalla.
Positiivisiakin asioita tapahtuu. Utajärvinen Kinnusen Mylly suunnittelee investoivansa 10 miljoonaa euroa elintarvikekauramyllyn rakentamiseen. Mylly aikoo tehdä myös viljelysopimuksia pohjoissuomalaisten viljelijöiden kanssa.
Toistaiseksi lakeuden alueella viljellään varsin vähän elintarvikekauraa, mutta tilanne saattaa kauramyllyn rakentamisen jälkeen muuttua.
– Tämä investointi tuo Pohjois-Suomeen paljon uusia mahdollisuuksia. Toivottavasti seudun viljelijät ovat solidaarisia ja tukevat omalla toiminnallaan yritystä, joka on valmis tällaisiin panostuksiin, Bäckman toivoo.
Suunnitelmien mukaan elintarvikekauramylly pyörisi jo vuonna 2019.
