LIMINKA Kirkollinen ja kunnallinen toiminta ovat pitkään lyöneet kättä Limingassa. Siksi onkin luontevaa, että pitäjän 540-vuotisjuhlavuoden huipentuma lokakuussa käynnistyy piispa Samuel Salmen toimittamalla juhlamessulla kirkossa.
Ensimmäinen kirjallinen merkintä Limingasta on Ruotsin kuninkaallisessa arkistossa – sekin seurakunnallinen. Vuonna 1477 – 540 vuotta sitten – Limingassa kerrotaan olleen pappi ja kirkko.
– Ne ovat tietysti olleet Limingassa jo kauemminkin, mutta miten kauan, sitä emme tiedä, kirkkoherra Ilkka Tornberg miettii.
– Olisi mielenkiintoista tietää millaista seurakunnallista elämää täällä on vietetty ennen uskonpuhdistusta, hän jatkaa.
Uusien tutkimusten perusteella Limingan ensimmäisen kirkon paikka ei olekaan Sunilan sillan kohdalla, vaan ehkä nykyisen museoalueen tienoilla.
– Toivottavasti jossain vaiheessa alueella tehdään arkeologisia kaivauksia, kirkkoherra toivoo.
Sunnuntaina, kahdeksas lokakuuta vietettävä virallinen päätösjuhla saa puhujakseen taideyliopiston rehtori Jari Perkkiömäen, joka on myös Suomen eturivin saksofonisteja. Hänen soittoaankin kuullaan.
Puheenvuoron käyttää myös tämän vuoden ylioppilas Saga Sutela. Limingan kuluneista vuosisadoista kertoo Limingan oma poika, FL, TM Markku Kuorilehto. Musiikista vastaavat Limingan Seudun Musiikkiopisto ja Celeste-kuoro.
– Koska Liminka on kulttuuripitäjä, halusimme juhlapuhujaksi taide-elämän vaikuttajan. Perkiömäen kautta saamme luontevan kytköksen omaan oopperatähteemme, sillä Aappi oli taideyliopistoon kuuluvan Sibelius-akatemian edeltäjän, Helsingin musiikkiopiston yksinlaulun opettajana peräti 30 vuotta, tuumaa juhlatoimikunnan sihteeri Mikko Ihalainen tyytyväisenä.
Juhlamessun jälkeen kaikille avointa kansalaisjuhlaa vietetään Limingan rauhanyhdistyksellä. Ihalainen toivoo talon olevan silloin täynnä.
– Ja toivomme, että sitä ennen täyttyy kirkko. Tapa aloittaa juhlallisuudet messulla kirkosta ja sen jälkeen käydä kunniakäynnillä sankarihaudoilla on hyvin liminkalainen tapa, Tornberg huomauttaa.
Limingan ja Suomen merkkivuotta on vietetty jo monien eri tapahtumien avulla. Ihalainen kertoo kolmen kärkeen kuuluvan SunFestival, Abrahamin pidot ja tuleva pääjuhla. Tavoitteena on ollut tarjota kaikille jotain.
Yksi juhlavuoden suurprojekti on ollut partiolaisten Hamina17-vaellus, mikä on liikuttanut liminkalaisia esimerkillisellä tavalla. Vaellus alkoi 25. kesäkuuta Savonlinnasta ja päättyi 4. elokuuta Hämeenlinnaan. Matkaa kertyi yli 800 kilometriä. Mukana oli noin 200 partiolaista.
– Vaellus ja Limingan juhlavuosi sai hyvin reitin varrella hyvää medianäkyvyyttä, Ilkka Tornberg tietää.
Via Dolorosa ry esittää syys-lokakuussa Maiju Junttilan käsikirjoittaman Mamsellin koulun liminkalaisille koululaisille. 1800-luvulla pidettyä koulua kävi muun muassa Abraham Ojanperä. Yksi esityksistä on avoin kaikille.
– Tämä on ollut kaikin puolin onnistunut juhlavuosi, Ihalainen toteaa.
Juhlallisuudet Limingassa eivät lopu tähän vuoteen. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta sisällissodasta. Tuolloin Limingassa tehtiin ainutlaatuinen sopimus työläisten ja talonpoikien välillä rauhan säilyttämiseksi.
Ihalainen, Tornberg sekä Limingan kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala toivovat tärkeää aihetta käsiteltävän paikallisesti.
– Sotaa varmasti tuodaan esille monelta kantilta, mutta kaikkien väkivallantekojen keskellä Limingan tapahtumat olisi hyvä nostaa esille, Ilkka Tornberg summaa.
Entä 10 vuoden kuluttua Limingan täyttäessä 550 vuotta? Mitä kolmikko toivoisi niihin juhliin?
Tornberg toivoo Limingan säilyttävän itsenäisyytensä. Muut nyökyttelevät.
– Toivottavasti Liminka olisi silloinkin uskalias kunta, ja että kulttuuripuolella näkyisimme vielä enemmän. Olen iloinen KulttuuriAreenasta, mikä mahdollistaa erilaisten tapahtumien järjestämisen, Nevala sanoo.
– Limingassa on varmasti silloin asukkaita 15 000 - 20 000 väliltä. Meillä on iso joukko tekemässä seuraavia juhlia, Ihalainen hymyilee.