Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla 16,6 miljardiin euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Koronavirusepidemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat kääntäneet talousennusteet ylösalaisin joka puolella maailmaa. Muutos on ollut ennennäkemättömän suuri ja nopea. Iso merkitys on sillä, että kuinka syvälle taloudessa sukelletaan ja kuinka pitkään sukelluksissa ollaan.
Riski on, että talouden sukelluksen pitkittyessä yhteiskunnasta loppuu vähintäänkin kyky vastata sille kuuluvista tehtävistä.
Koronavirus ja sen aiheuttamat rajoittamistoimenpiteet ovat olleet mittavat. Vaikutukset ovat olleet suuret. Koulut ovat siirtyneet pääsääntöisesti etäopetukseen ja kirjastoja ynnä muita on suljettu. Ihmisten kokoontumisia ja liikkumista on rajoitettu.
Taloudelliset vaikutukset ovat mittavat jo nyt ja monta vuotta eteenpäin.
Tällä hetkellä esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla 279 yritystä on käynnistänyt YT-neuvottelut tai käynnistää ne lähiaikoina. Määrä kasvaa päivittäin. Tämä koskee liki 23 000 työntekijää Pohjois-Pohjanmaalla. Konkurssien, lomautettavien tai irtisanottavien työntekijöiden määrä on jo nyt merkittävä.
Työttömyyden ennustetaan kasvavan väliaikaisesti 50–100 prosenttia ja pitkäaikaisesti 30 prosenttia. Sanomattakin on selvää, että pitkäaikaistyöttömien määrä ja syrjäytyneiden määrä kasvaa tuhansilla ihmisillä maakunnassamme.
Tällä hetkellä yksityisten ostovoima laskee Pohjois-Pohjanmaalla joka päivä 300 000 euroa ja julkiselle taloudelle kustannusten kasvu on noin miljoona euroa päivässä.
Jokainen kuntalainen, yrittäjä ja työntekijä miettii, kuinka tästä selviää. Minä uskon, että ME selviämme. Se vaatii kuitenkin yhteistä tahtoa, yhdessä tekemistä ja malttia. Suomi on ennenkin selvinnyt vaikeammistakin tilanteista.
Ehkä olennaisin asia on nyt, että meidän pitää huolehtia apua tarvitsevista ja toipua kriisistä mahdollisimman nopeasti ja palautua normaaliin arkirytmiin.
Talousnäkökulma on tärkeä ja olennainen asia nyt ja tulevaisuudessa. Ilman riittävää kapasiteettia kyky suoriutua julkisen sektorin velvoitteista ei onnistu, samoin kuin yksittäisessä taloudessa rahan puute tuo monenlaisia ongelmia.
Riippumatta talousongelmista, koronakriisi on aiheuttanut ja aiheuttaa monenlaista muutosta tavallisiin koteihin. Meillä on pieniä ja isoja perheitä.
On myös yksinhuoltajia ja yksineläjiä, nuoria ja ikäihmisiä. Osa vasta aloittelee omien siipien kantavuutta.
Jokainen kokee vallalla olevan kriisin omista näkökulmistaan nähden. Joukossa on aina niitä, jotka selviävät, mutta kasvava joukko on myös heitä, joilla stressi, huolet, turvattomuus tai mielenterveysongelmat kasvavat niin suuriksi, etteivät selviä ilman apua. Tällöin yhteiskunnan pitää pystyä auttamaan jokaista. Varmaa on se, että tämän kriisin kokeneet muistavat sen lopun elämäänsä.
Kyky kohdata ja toipua erilaisista arjen pysäyttävistä tilanteista muodostuu lukemattomista tekijöistä, kuten taloudellisista, psykologisista ja sosiaalisista. Myös yhteiskunnan rakenteilla on suuri merkitys. Yleisesti tunnustettu periaate on, että huonosti toimiva yhteiskunta on huonosti toimiva yhteiskunta myös kriisissä.
Suomen historiassa on ollut monta kriisiä ja aina olemme niistä selvinneet. Kriisejä, olivatpa ne millaisia tahansa, tulee varmasti myös jatkossakin.
Oppikaamme taas tästäkin kriisistä ja tehkäämme yhteiskunnasta entistä parempi.
Voimia ja jaksamista jokaiselle!