Parhaillaan on meneillään kevään kuntavaalien ehdokkaiden keruu. Kohdistan alla olevan kirjoitukseni erityisesti Sinulle, joka suunnittelet asettumista ehdolle.
Kuntien johtamisjärjestelmän ja päätöksenteon haasteiksi voidaan osoittaa monet toisiaan seuraavat, päällekkäiset ja ristikkäisetkin uudistukset sekä taloudelliset haasteet velvollisuuksien ja tehtävien lisäännyttyä. Ne näkyvät jokaisella sektorilla, mutta erityisen selvästi sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sivistys- ja hyvinvointipalveluissa, joihin yhteiskunnalliset muutokset ja poliittiset linjaukset heijastuvat nopeasti.
Kuntien luottamushenkilöiltä odotetaan uudenlaista poliittista johtajuutta ja uusia toimintatapoja sekä suhteessa kunnan viranhaltijoihin että kuntalaisiin. Poliittisen ja operatiivisen johdon vuorovaikutus painottuu eri kunnissa eri tavoin, mutta kaikissa kunnissa heiltä edellytetään yhä tiiviimpää yhteistyötä.
Uudet toimintatavat ja uudet organisoinnin muodot asettavat monia vaatimuksia sekä operatiiviselle että poliittiselle johtajuudelle ja erityisesti näiden vuorovaikutukselle. Uusien luottamushenkilöiden on opittava tehtäviinsä, ja kokeneempien luottamushenkilöiden odotetaan uudistavan omaa poliittista johtajuuttaan tehtävien edellyttämällä tavalla. Kunnan luottamushenkilöiltä odotetaan yhä laajempaa tietoperustaa ja kykyä arvioida päätösten vaikutuksia sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.
Poliittiseen johtajuuteen kuuluu kyky nähdä kunnan ja oman toimialan strategiset tavoitteet ja kokonaisuus sekä yhdistää nämä omaa poliittista linjaa noudattavaan toimintatapaan. Parhaimmillaan poliittinen johtajuus on vastuunottoa ja -kantoa sekä yhteisten ratkaisumallien etsimistä rakentavasti. Hyvin usein myös kompromissien tekoa.
Luottamushenkilöiden pääasiallisena tiedon saamisen kanavana ovat päätöksentekoasiakirjat, esittelytekstit ja muu esittelijöiltä saatava tieto.
Poliittinen johto on päätöksenteossaan riippuvainen siitä, kuinka käytettävää ja luotettavaa tietoa esittelijät tuottavat. Tarjotun tiedon sekä poliittisen ja operatiivisen johdon välisen suhteen luonne ja mahdollisesti myös koulutus vaikuttavat siihen, ottaako luottamushenkilö vastaan esittelytekstissä tarjotun tiedon sellaisenaan vai etsiikö hän aktiivisesti lisätietoja. Tietoa haetaan esittelytekstien lisäksi eri lähteistä, kuten kirjallisuudesta, mediasta, aikaisemmista päätöksistä sekä kuntalaisilta ja organisaatioiden työntekijöiltä.
Poliittisen ja operatiivisen johdon vuorovaikutuksen kantavat tekijät ja ongelmakohdat liittyvät viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden keskinäiseen luottamukseen. Vaikeiden asioiden ratkaiseminen edellyttää luottamushenkilöiltä yhteistyötä ja ratkaisukeskeisyyttä. Viranhaltijoilta puolestaan edellytetään ymmärrystä edustuksellisen demokratian ja poliittisen päätöksenteon toimintalogiikasta ja luonteesta.
Kunnallinen luottamushenkilö toimii sekä kuntalaisten edustajana että päätöksentekijänä. Kunnan luottamushenkilön rooli eroaa aktiivisen ja osallistuvan kuntalaisen roolista. Tämä merkitsee sitä, että luottamushenkilö kohtelee päätöksenteossaan kaikkia kunnan asukkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Hänen odotetaan ottavan päätöksenteossaan huomioon kunta kokonaisuutena – ei vain omat tausta- tai viiteryhmät, esimerkiksi omanikäiset kuntalaiset tai oman ammatti- tai sidosryhmän edustajat.
Hallinnollisen päätöksenteon ja demokraattisen, poliittisen päätöksenteon luonne ovat erilaisia, mutta kunnan toimintaa koskevan tiedon tuottamisessa ja käytössä oletetaan, että ne kykenevät sujuvaan yhteistyöhön, koska viimekädessä molemmissa on kyse kunnasta ja sen hyvinvoinnista.
Meistä jokainen voi omilla tekemisillä ja sanomisilla vaikuttaa hyvän yhteistyön ylläpitämiseen ja myönteiseen päätöksentekoilmapiiriin sekä erityisesti positiiviseen kunnan julkisuuskuvaan.
Vesa Anttila
Kirjoittaja on Tyrnävän kunnanjohtaja.