Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Vastine Petri Saa­re­lan kir­joi­tuk­seen: Kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen polku on osa Li­min­gan uutta kun­ta­stra­te­giaa

Petri Saarela (ps.) kirjoittaa 23.5.2018 Rantalakeudessa Liminganlahden 7. luokan kielirikasteisesta opetuksesta. Saarela tiedustelee kokonaisuutta, johon toiminta liittyy. Limingan uudessa kuntastrategiassa vuosille 2018-25 on asetettu tavoitteeksi kansainvälistymisen polun rakentaminen varhaiskasvatuksesta koulupolun loppuun.

Polku alkaa toteutua syksyllä 2018 Ojanperän koulun eskariryhmässä englannin kielen suihkutuksina ja Liminganlahden 7. luokalla englannin kielirikasteisena opetuksena. Ojanperän eskarista englanninkielinen opetus etenee alaluokille, 7. luokalta koko yläkouluun ja edelleen lukioon. Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on myös antaa lapsille ja nuorille globaalikansalaisuuteen liittyviä tietoja, taitoja ja arvopohjaa sekä mahdollisuuksia tutustua erilaisiin kulttuureihin ja kulttuurien välisiin toimintatapoihin.

Limingan kaksikielisen opetuksen kehittämisessä on kyse opetussuunnitelman luvun 10 mukaisesta kaksikielisestä opetuksesta. Liminganlahden 7. luokan kielirikasteisessa opetuksessa toteutuu suppeampi kaksikielinen opetus, jossa alle neljäsosa opetuksesta tapahtuu englanniksi. Aloitusvaiheeseen sisältyy toimintakulttuurin rakentamista, parhaiden käytänteiden paikantamista, oppimisympäristön, opetusmateriaalien ja arvioinnin kehittämistä, opettajien osaamisen vahvistamista ja verkostomaista toimintaa vastaavanlaiseen kehittämistyöhön ryhtyneiden kuntien kanssa.

Opetushallituksen kansainvälisyyshankeverkosto ja Oulun yliopisto ovat tärkeitä kumppaneita tässä työssä. Kehittämisvaiheen jälkeen kaksikielisen opetuksen oppilaaksiottoalueena tulee olemaan koko Liminka.

Limingan sivistys- ja hyvinvointilautakunta on suhtautunut kannustavasti kansainvälisyyden polun rakentamiseen. Samoin kuntalaiset ovat ottaneet ilolla vastaan mahdollisuuden saada kansainvälisyyskasvatusta ja englanninkielistä opetusta omassa kunnassa. Sivistys- ja hyvinvointilautakuntaa samoin kuin huoltajia ja oppilaita on pidetty ajan tasalla toiminnan etenemisestä. On harmillista, ettei Petri Saarelalle ole avautunut kehittämistyön viitekehys. Tämä johtunee siitä, että hän on tullut sivistys- ja hyvinvointilautakuntaan toukokuussa ja on ehtinyt osallistua vain yhteen lautakunnan kokoukseen.