Temmesläiset Heleena Nuolioja-Saksio ja Hannele Heikkilä-Tuomaala vaikuttivat varsin tyytyväisiltä Haurukylän asemakaavan laajennukseen tehtyihin muutoksin. Kehittämispäällikkö Janna Kumpula esitteli asemakaavaehdotusta temmesläisille tiistaina. Tulevana perjantaina päättyy kaavaehdotuksen nähtävilläoloaika.
– Meillä ei ole tarkoitus jättää kaavaehdotuksesta muistutusta. Olemme saaneet siihen ne muutokset, joita ajattelimmekin, sanoi Temmeksen kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Heikkilä-Tuomaala.
Viimeisimmässä kaavaluonnoksessa muutettiin tielinjauksia edellisessä yleisötilaisuudessa annetun palautteen mukaisiksi. Myös Fortum Enviromental Construction Oy:n jätteidenkäsittelyaluetta siirrettiin alkuperäissuunnitelmia idemmäksi, ja sen suojaviheralueita laajennettiin. Huoltoasemavarausta ei tuoreessa ehdotuksessa enää ollut, vaan sen sijaan kaavaan tehtiin varaus polttoaineen jakelualueelle. Myös tonttikohtaista hulevesisuunnittelua tarkennettiin, ja kaavasta poistettiin merkintä maa- ja metsätalousalueesta, koska sellaista ei suunnittelualueella varsinaisesti ole.
– Alueen maaperässä on varsinkin sen pohjoispuolella hyvin sulfaattipitoisia maakerroksia. Happamoitumisriski on merkittävä, ja se otettava huomioon maata kaivettaessa. Kaava edellyttääkin toimijoilta pintavesien laadunseurantaohjelmaa, kertoi Kumpula.
Myös Nuolioja-Saksio arveli, ettei kaavaehdotuksesta ole syytä jättää muistutusta. Tiistai-iltana hän halusi saada vastauksia siihen, miten alueelle tulevien yritysten toimintaa valvotaan.
Tällä hetkellä Haurukylän kiertotalouskylään on tulossa kaksi yritystä: Fortum EC:n Oulun seudun teollisuusjätekeskus ja muun muassa jätehuolto-, viemäri-, kierrätys- ja maanrakennusalalla toimiva PPT Luttinen. PPT Luttinen siirtyisi Haurukylään Ängeslevältä.
Alueelle kierrätyslannoitetehdasta suunnitellut Kekkilä menetti kiinnostuksensa Haurukylään viime syksynä yritysjärjestelyjensä myötä. Yksitoista muuta alueen tonttia on vielä vapaana.
Nuolioja-Saksio tiukkasi sekä Tyrnävän kunnan edustajilta, Oulun seudun ympäristötoimen ympäristötarkastaja Hannu Salmelta että Fortum EC:n liiketoiminnan ja kehittämisen projektipäällikkö Jaakko Soinilta, kuka valvoo yritysten toimintaa ja päästöjä, ja riittävätkö valtion rahat siihen.
Salmi korosti, että valvonnan tiukkuus perustuu riskienarviointiin, joka tehdään aluehallintovirastossa vireillä olevan ympäristölupaprosessin yhteydessä. Valvonnasta vastaa puolestaan ely-keskus, joka perii Fortumilta valvontamaksun. Valtion rahoituksesta valvonta ei siis jää kiinni.
– Kun ympäristölupahakemus tulee vireille, jättäkää mielipide tai muistutus siitä, miten ympäristön tilan seuranta pitää teidän mielestänne järjestää. Hakemuksen tekstiviidakkoon ei tarvitse hukkua, vaan muistutuksessa voi arkikielellä esittää, mihin asioihin haluaisitte viranomaisten kiinnittävän huomiota, Salmi ohjeistaa.
– Varmasti saatte äänenne kuuluviin, kun olette aktiivisia. Ei Fortumilla ole varaa ylenkatsoa ympäristön ihmisiä. Olkaa luottavaisia, mutta älkää olko hiljaa.
Paikalle tulleita huoletti myös Fortumin jätteenkäsittelyalueelta mahdollisesti tulevat hajuhaitat. Salmen näkemys oli, että hajuja voi joskus tulla, mutta jatkuvaa se ei saa olla.
– Hajuhaitta on poikkeama, johon yrityksen on reagoitava. Luvitus on tiukka, samoin on valvontakin, Salmi sanoi.
Aslak Lukkari arveli, että alueelle ensimmäisenä tuleva Fortum joutuu suurennuslasin alle, mutta seuraavat yritykset voivat tulla paljon pienemmän kohun saattelemana.
– Fortum on tulossa tänne avoimesti ja etukenossa. Mutta miten muut toimijat? Kunnan on oltava tässä asiassa aktiivinen tiedottaja, Lukkari sanoi.
Kumpula huomautti, että jo YVA-prosessissa yritysten on tehtävä sosiaalisten vaikutusten arviointi, joka tarkoittaa vähintään kirjeen lähettämistä lähiympäristön asukkaille. Yritys voi järjestää asukkaille myös esimerkiksi työpajoja tai kuulemistilaisuuksia.
– Tänne olisi tulossa uusi toimija, jonka mielihyvin ottaisimme vastaan. Olemme käyttäneet kuitenkin ulkopuolista tahoa arvioimaan ja katsomaan tarkkaan, sopiiko yrityksen toiminta tälle alueelle, kertoo kunnanjohtaja Vesa Anttila.
Jaakko Soinilta tiedusteltiin myös, käytetäänkö teollisuusjätekeskuksen rakennustöihin paikallisia urakoitsijoita.
– Vielä ei olla niin pitkällä, että urakoitsijoita olisi kilpailutettu.
Fortum aikoo jättää ympäristölupahakemuksen aluehallintovirastoon tämän kevään aikana. Päätöksen odotetaan tulevan vuoden loppuun mennessä.
– Rakentamista suunnitellaan aloitettavaksi vuonna 2020, ja toiminnan pitäisi alkaa vuonna 2021, Soini kertoo.
– Ihmisillä on aina huolia tällaisten laitosten suhteen, mutta me pyrimme tekemään parhaamme. Tarkoitus olisi pitää laitoksella säännöllisesti avoimien ovien päiviä.
Nuolioja-Saksio toivoi, että Fortumin omavalvonta olisi mahdollisimman avointa, ja esimerkiksi ympäristöseurannan mittaustulokset julkaistaisiin vaikkapa netissä.
Edellisessä yleisötilaisuudessa Heikkilä-Tuomaala oli heittänyt pallon Fortumin product line manager Jyri Nummelalle yhtiön osallistumisesta Temmesjoen kunnostukseen. Nummela oli paikalla olijoiden mukaan suhtautunut ehdotukseen varsin kiinnostuneesti.