Meren äärellä tuulahtelee kylmästi, mutta Hailuotolaivan kannen alla on lämmintä ja mukavaa. Yhteiseen kahvipöytään kokoontunut Varjakan kyläyhdistys ry:n väki kertoo kahvilana toimivan laivan muodostuneen kylän symboliksi ja tukikohdaksi.
Yhdistyksen sihteeri Heli Greus selailee vanhoja valokuvia ja hakee varmistusta vanhoille vuosiluvuille. Valokuvat kertovat, että laiva kuljetettiin tänne Oulun Torinrannasta lavettiautolla vuonna 1997. Greusin isän, kyläyhdistyksen perustamisesta asti toiminnassa mukana olleen Eino Korkalan mukaan yhdistys perustettiin jo muutama vuosi ennen laivan saapumista.
– Laivaa lähdettiin talkoovoimin kunnostamaan sen jälkeen, kun se tänne tuotiin, Korkala kertoo.
– Laivan ulkopinta hiekkapuhallettiin ja sisäpuoleltakin kaikki purettiin ja laitettiin uusiksi. Avajaisia vietettiin jo tuolloin vuonna 1997. Viime vuonna meillä tuli 20 vuotta täyteen, Greus jatkaa.
Laivakahvilassa on nähty vuosien varrella lukuisia eri yrittäjiä. Myös kyläyhdistys itse on pyörittänyt kahvilatoimintaa talkoilla.
– Nykyisin pyrimme vuokraamaan tätä nuorille, jotta he saisivat kokeilla täällä yrittämistä, Greus toteaa.
Hailuotolaiva on näkyvä osa kyläyhdistyksen toimintaa, mutta Varjakassa touhutaan toki paljon muutakin. Satama-alueen parkkialueen kulmalta löytyy kesämyymälä, jossa myydään paikallisten tekemiä käsityötuotteita.
- Puoti on tarkoitus avata kesäkuun puolella, toteaa kesämyymälästä vastaava Eeva Kauppi.
– Lisäksi meillä on kuutamohiihdot, pääsiäisrieha ja juhannusjuhlat sekä sorsanpyynnin aloitukseen ajoittuva hernekeittopäivä. Me myös vuokraamme monenlaista kalustoa, kuten telttoja, grillejä, pöytiä ja penkkejä, Greus luettelee.
Eino Korkala muistaa kuutamohiihtoja järjestetyn yhdistyksen perustamisesta lähtien. Ensimmäinen vuosi oli vähäluminen, joten hiihtokansa pyyhkäisi potkureilla jäätä pitkin Rokon saareen. Tapahtuma oli alkuvuosina isompi mitä nykyään, ja mukana oli myös Oulunsalo, Liminka ja Siikajoki.
– Ladun varrelle tehtiin jäälyhtyjä monta kelkkakuormallista ja laitettiin kynttilä lyhdyn sisään, Korkala muistelee.
Sittemmin jäälyhdyt ovat vaihtuneet öljylyhtyihin ja lopulta led-lyhtyihin ja muut paikkakunnat ovat jättäytyneet pois tapahtuman järjestämisestä. Varjakassa perinnettä on pidetty yllä sitkeästi näihin päiviin saakka.
Kyläyhdistyksen väki painottaa, että yhteistyö on suuressa osassa tapahtumia järjestettäessä. Esimerkkinä Heli Greus mainitsee MLL:n kanssa yhdessä järjestettävän pääsiäisriehan sekä Ahvenmarkkinat, jotka puuhataan kasaan kyläyhdistyksen, kalastusseuran ja kunnan yhteisvoimin.
Lumijoen kunta myönsi Varjakan kyläyhdistys ry:lle 1 000 euron rahoituksen juhlavuoden kunniaksi jakamastaan avustuspotista. Yhdistyksen yhtenä puuhamiehenä toimiva Tomi Kauppi kertoo, että raha aiotaan käyttää sataman kotakeittiön uudistamiseen.
– Kotaan tulee uusi tulisija, joka savuaa vähemmän, Kauppi tarkentaa.
Osa rahasta suunnataan kuutamohiihdon metsälatuosuuden kunnostamiseen. Tämän vuoden ohjelmistossa on myös Hailuotolaivan pesu ja tarpeen mukaan myös maalaus.
Heli Greusin mukaan kyläyhdistyksellä pyyhkii kaikkinensa ihan mukavasti.
– Jäseniä on tällä hetkellä noin 50–60. Nyt on menossa ikäpolvenvaihdos, kun vanhimmat jäsenet jäävät katselupuolelle, hän kertoo.
Yhdistyksen toiminnan ytimenä on aina ollut yhdessä tekeminen, ja siihen homman juju perustuu yhä tänäkin päivänä.
– Edelleen löytyy talkoohenkeä. Suurin osa meistä on työelämässä, joten talkoiden järjestelemisessä on oma sovittelemisensa, mutta aina me olemme saaneet ajan sovittua, Greus toteaa.
– Sekin helpottaa, kun suurin osa meistä asuu noin kilometrin päässä laivasta, Tomi Kauppi huomauttaa.
Tomi ja Eeva Kaupin pojat Kalle ja Topi ovat myös innokkaita talkooapulaisia. Kyläyhdistyksen väki iloitsee siitä, että myös nuorempi polvi kasvaa mukaan toimintaan. Yhdistyksen koetaan olevan tärkeimpiä Varjakan asukkaita yhdistäviä tekijöitä ja sen toivotaan jatkavan elämäänsä myös tulevaisuudessa.