Sitten sahan toiminta loppui ja tienoo hiljeni. Autioituneella saarella on silti oma viehätyksensä. Sen huomasi myös nelisen vuotta sitten Varjakkaan mantereen puolelle muuttanut Tanja Råman.
– Nyt Varjakka nukkuu, mutta saari uhkuu historiaa eri tavoin. Se on taiteellisesti hyvin inspiroiva, Råman toteaa.
Råmanilla on halu nostaa paikka yleiseen tietoisuuteen. Tämä toimikin kimmokkeena Warjakan tarinat -hankkeelle, joka polkaistiin käyntiin Taikabox ry:n nimissä. Projektikoordinaattoriksi asettui yhdistyksen toisena perustajana toiminut Råman. Useampivuotisen hankkeen aikana on tarkoitus koota Varjakan alueeseen liittyvää perimätietoutta ja tarinoita Kulttuurivoimala – Culture Power Station ry:n, Oulun yliopiston sekä museoviraston avustamana. Aineisto kootaan DVD-levyille sekä warjakka.com-nettisivustolle, joka toimii hankkeen kansainvälisenä etusivuna.
Warjakan tarinat -hankkeessa saarta lähestytään erityisesti yhteisön näkökulmasta. Taustalla on halu säilöä arvokasta paikallishistoriaa.
– On enää harvoja, jotka tuntevat tarinoita alueen rikkaaseen historiaan liittyen. On vaarana, että koskettavat henkilötarinat katoavat, Råman toteaa.
Hankkeen tehtävänä on innostaa paikalliset sekä alueen historiaa tuntevat kertomaan omat tarinansa. Tietoa kaivataan laivan rakentamisen ja sahan toiminta-ajan lisäksi myös 1950–80-luvuilta, jolloin saari oli pääasiallisesti kesälomakäytössä.
– Haluaisimme kaikenlaisia tarinoita talteen. Aina ihmiset eivät osaa arvostaa niitä omia tiedonjyviään, ja osa vähättelee tietonsa laatua tai määrää ja sitä etteivät muistot välttämättä ole omakohtaisia. Moni ei hoksaa, että heillä olisi arvokasta annettavaa.
Kaikki muistitieto kerätään tarinankertojien ehdoilla. Haastattelu voidaan tehdä myös anonyymisti.
Keruutyö on saatu jo vauhtiin. Esimakua hankkeen etenemisestä annetaan Warjakan bar & grillillä lauantaina järjestettävässä julkistamistilaisuudessa, jossa esitellään ensimmäinen dokumentti DVD:n muodossa.
– DVD:t on suunnattu erityisesti niille, joilla on jonkinlainen suhde alueeseen. Niitä on teetetty 100 kappaleen erä, ja niiden myynnillä on tarkoitus rahoittaa hanketta, Råman selventää.
Dokumentin ensimmäinen osa Varjakansaaren poluilla Tapio Moilasen matkassa sisältää Ervastinkylän kyläyhdistyksessäkin toimineen Tapio Moilasen kertomia tarinoita saaren vaiheista. Moilasen värikäs kerronta on tullut tutuksi myös saarella järjestetyillä kävelykierroksilla.
Råman painottaa, että lauantaina julkistettava DVD on alkusoittoa – kuin ensimmäinen oksa tarinoiden runkoon.
– Nyt on vasta otettu ensimmäiset askeleet sisällön luomisessa, hän linjaa.
Råman on vakuuttunut siitä, että saaren historiaan liittyy monenlaisia mahdollisuuksia. Hän uskoo, että paikan kulttuuriperintöä hyödyntämällä alueelle voitaisiin luoda uutta elinvoimaa.
– Saarella ollut saha oli valtava elinvoiman moottori. Vuonna 1929 akseli katkesi ja paikka alkoi hiipua. Uskon, että kulttuurin puolelta voitaisiin löytää tänne uusi moottori.
Warjakan tarinat -projektin taustalla etenee myös toinen hanke, jonka ideana on hyödyntää kerättyjä tarinoita lisätyn todellisuuden keinoin. Rinnakkaishanketta varten haetaan parhaillaan apurahoja. Hankkeessa on mukana Oulun yliopiston eri aloja sekä eri asiantuntijoita. Myös pari teknologiayritystä on osoittanut kiinnostuksensa.
– Hankkeen avulla Varjakkaan voitaisiin tuoda reitti, joka yhdistää biologian, historian ja taiteen sekä paikallisen yhteisön. Se olisi monitieteellinen ja taiteellinen kokonaisuus. Kerätystä materiaalista voitaisiin myös luoda yliopiston kanssa materiaalipankki, jota voitaisiin hyödyntää lisätutkimuksissa ja taiteellisissa tarkoituksissa. Råman kertoo.
Lisätty todellisuus on tarkoitus liittää mantereen puolelta löytyviin kivijalkoihin, jotka kuuluvat sahatyöläisille rakennetuille taloille. Ihmiset pääsisivät tutustumaan alueen tarinoihin 3D-mallinnettujen rakennusten ja niihin digitaalisesti lisättyjen tarinoiden kautta.
– Lisätty todellisuus hyödyntää sitä, mitä täällä on, mutta samalla kunnioittaa alueen luonnontilaa, Råman hoksauttaa.
Alueen monimuotoinen luontokin ansaitsisi Råmanin mukaan päästä esille. Hän toivoo, että saarta tehtäisiin houkuttelevammaksi kulkureittejä parantamalla.
– Toivon, että saareen rakennettaisiin lankutettu reitti, jota pitkin voisi kiertää – sellainen luontopolku. Sen avulla alue olisi paremmin saavutettavissa ja siellä olisi turvallisempi kulkea, Råman kiteyttää.