Vapaus on toi­mi­nut myös suo­je­lus­kun­ta­ta­lo­na

-
Kuva: Johanna Hakanen

TYRNÄVÄ Työväentalolla on historiansa aikana ollut monta omistajaa ja monta muotoa. Asiat ilmenevät arkkitehdit Maija Niemelän ja Pentti Mylymäen koostamasta rakenneselvityksestä.

Työväenyhdistys hankki vuonna 1906 toimitilakseen hirsisen asuintalon. 1920-luvun alussa taloon rakennettiin iso saliosa. Perimätieto kertoo, että merijerialueen rakennusmiehet rakensivat iltaisin ja vapaa-aikoinaan työväentaloa.

Talo sai samalla komean tornin, minkä huipulle pystytettiin lipputanko.

Vuonna 1925 talo myytiin Tyrnävän työväen Näyttämö ry:lle, mutta talo suljettiin viisi vuotta myöhemmin velkasaatavien vuoksi. Vuonna 1932 se huutokaupattiin Tyrnävän suojeluskunnalle.

Asemakaavassa rakennus on merkittävä suojeltava rakennus, joka on pyrittävä säilyttämään.

Suojeluskunta rakensi alkuperäiseen hirsirunkosiipeen sisäportaan ja korotti siipiosan kaksikerroksiseksi. Samalla torni sai väistyä. Pärekatto muuttui sementtitiilikatoksi. Tiilet tulivat pitäjän omasta, vuonna 1931 perustetusta sementtitiilitehtaasta. Pihassa ollut pieni mökki, niin sanottu Lotta-pirtti, on siirretty.

Vuosina 1936 ja -39 suojeluskuntajärjestö myönsi tyrnäväläisille rakennusavustusta. Vapaus sai valkoisen värin. Salin kuisti purettiin talon päädystä. Myös ikkunat muutettiin.

Vuonna 1944 suojeluskunta myi talon Tyrnävän Osuusmeijerille. Vuotta myöhemmin Osuusmeijeri luovutti talon takaisin entisille omistajille.

1970-luvulla taloon rakennettiin nykyinen sisäänkäyntiosa ja uudet eteis- sekä wc-tilat. Väritys muuttui taas punaiseksi. 1980-luvun alussa salin ikkunat vaihdettiin. Samalla tiloihin rakennettiin keittiö ja kerhotila näyttämön taakse. Opetusministeriö myönsi hankkeelle 25 000 markan avustuksen.

1990-luvulla talon baari sai uuden sisäänkäynnin ja uudet wc-tilat.

Asemakaavassa rakennus on merkittävä suojeltava rakennus, joka on pyrittävä säilyttämään.

Ilmoita asiavirheestä