HAILUOTO Syyskuussa vapaa-aikasihteerin viransijaiseksi ryhtynyt Hanna Similä on jo entuudestaan tuttu hailuotolaisille. Hän on asunut perheineen Hailuodossa vuodesta 2012 lähtien. Mutta saattaapa moni muukin Hanna Similän tunnistaa, sillä tyrnäväläissyntyinen nainen on ennättänyt työskennellä Oulussa ja Kempeleessä.
– Olin Ylikylän koululla parin vuoden ajan koulunkäyntiohjaajana. Päiväkodeissa tein sijaisuuksia. Lisäksi olen tehnyt töitä Kirin pesäpåallojaostossa ja liikuntakeskus Oz Maxissa, Hanna Similä kertoo.
Liikuntaneuvojaksi tänä vuonna valmistunut Hanna Similä on viihtynyt hyvin Hailuodossa. Tähän asti työt ovat vieneet mantereelle, mutta viransijaisuus on tuonut hieman helpotusta kahden alle kouluikäisen lapsen äidille.
Hailuodossa asuminen on kuitenkin ollut helppo valinta Markkuulla lapsuutensa viettäneelle Similälle.
– Olen tottunut siihen, että ympäristö on rauhallinen ja maaseutumainen. Tänne kotiutuminen onkin mennyt hyvin. Ainoastaan pesäpalloilua on ollut hirveä ikävä, hän naurahtaa.
Pesäpalloa Hanna Similä pelasi TyTen joukkueessa aina lukion toiselle luokalle saakka. Nuorten superpesispeleihin osallistuminen oli hänelle pesäpalloharrastuksen huipentuma, jota hän sanoo edelleen muistelevansa ilolla ja ylpeydellä.
Saarella tuskin kuitenkaan tullaa pelaamaan pesäpalloa, vaikka vapaa-aikasihteerillä olisi valmiudet ohjata ryhmää.
– Täällä taitaa olla sen verran vähän porukkaa, ettei joukkuetta välttämättä saa kasaan, hän uskoo.
Tekemistä on kuitenkin luvassa saarelaisille, vaikkei pesäpalloilemaan päästäisikään. Puolet Hanna Similän virasta on määritelty liikuntatoimeen ja puolet nuorisotyöhön. Liikuntaryhmien ohjaus vie paljon ajasta, samoin nuorisotiloista huolehtiminen.
Syysloma-aika oli poikkeus normiviikkojen joukossa. Silloin Hanna Similä piti ovia auki ensin alkuviikosta liikuntahallilla ja loppuviikosta nuorisotilalla.
– Jälkeenpäin tuli olo, että se kannatti. Joka päivä paikalla oli vähintään kymmenen nuorta ja discoilemassa huomattavasti enemmänkin.
Hailuodossa nuorten kanssa toiminen on ollut erilaista verrattuna aiempiin työpaikkoihin. Hanna Similä on havainnut saarella vallitsevan erilaisen tunnelman. Nuoret osaavat olla tekemisissä eri-ikäisten kanssa ja pelaavat aikuistenkin kanssa esimerkiksi futsalia.
– Ihmisiin suhtaudutaan tyyppeinä ja läppä lentää iästä riippumatta. Se on siisti piirre hailuotolaisissa nuorissa, jotka muutenkin ovat ihanan avuliaita ja hienoja tyyppejä.
Hieman erikoiselta tosin on vapaa-aikasihteeristä tuntunut se, että Hailuodossa puuttuu kokonaan muutama ikäluokka. Peruskoulun jälkeen saaresta muutetaan mantereelle jatkamaan opintoja. Se näkyy nuorisotiloilla kävijöiden ikäjakaumassa.
– Täällä aikuistuminen tapahtuu siis kerralla ja rysähtäen.
Liikunnan alalta töitä löytänyt Hanna Similä paljastaa kuitenkin musiikin olleen hänelle toinen yhtä vahva ala. Musiikkilukiossa opiskellut Similä haaveili nimittäin jossakin vaiheessa tekevänsä vielä joskus musiikinopettajan töitä.
– Tällä hetkellä sellaisia suunnitelmia ei kuitenkaan ole. Musiikki ja bändissä soittaminen ovat minulle tärkeitä harrastuksia, hän toteaa.
Mutta kukapa tietää, vaikka ala jossakin vaiheessa vielä vaihtuisi. Hanna Similä ei nimittäin usko opiskelujen jääneen tähän.
– Haluan vielä käydä koulua, enkä todellakaan tiedä, teenkö tätä samaa työtä loppuelämäni. Aika näyttää, Similä hymyilee.