Kohonen ja maakuntamuseon rakennustutkija Anita Ylisuutala kiertelevät Aappolan pihapiirissä tarkkaavaisena. Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun jokivarren rakennuksista museoalue hivelee silmää, mutta herättää myös huolta.
– Täällä tarvittaisiin toimenpiteitä, joiden kanssa ei saisi viivytellä. Ongelmia on niin rakenteissa kuin julkisivuissa. Esimerkiksi Aappolassa on kattopainaumaa. Rakennusten kunto pitäisi selvittää ja laatia kunnostussuunnitelma, Ylisuutala teroittaa.
Kohonen kurkistaa palvelijantuvan ikkunasta sisään.
– Tämä olisi mielenkiintoinen saada kuntoon ja käyttöön. Kunnostussuunnitelmakin tähän on jossain vaiheessa tehty, hän kertoo.
Limingassa Vanhan Limingan ja Abrahamin kulttuuripuiston alueen kehittämiseen on jo herätty. Alue on keskeinen osa kunnan tuoretta matkailun yleissuunnitelmaa.
Kulttuuriareenan kehittämisen, kuten esiintymislavan kattamisen osalta investointipäätös on jo tehty, mutta kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala sekä rakennustarkastaja Jari Häkkinen eivät osaa aprikoida vanhan rakennuskannan kunnostuksen aikataulua.
– Tarve on varmasti suuri. Pitäisi istua alas ja aikatauluttaa asiat – ja myös pitää siitä kiinni, Häkkinen toteaa.
Nevala miettii voisiko makasiinirakennuksen ja perinnehallin kattoa kunnostaa jo tänä vuonna.
– Kun katto saadaan pitäväksi, voidaan miettiä rakennuksen jatkokäyttöä. Hetkessä asiat eivät kuitenkaan tapahdu. Tämä on pitkäjänteistä työtä, Janne Nevala muistuttaa.
– Tämän kesän kunnostustöiden jälkeen aletaan miettiä pitkän tähtäimen suunnitelmalla museoalueen kunnostamis- ja kehittämissuunnitelmaa tulevia vuosia varten, niin että alueesta saataisiin entistä houkuttelevampi kokonaisuus. Uusi Abrahamin kulttuuripuisto tuo tietenkin uudenlaista tapahtumamallia alueelle, mutta kuitenkin kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas museoalue, jossa tulee kunnioittaa museoalueen sääntöjä ja suosituksia. Eivätkä nämä kaksi asiaa suinkaan sulje toisiaan pois, Nevala jatkaa.
Vanhan Limingan kehittäminen kiinnostaa liminkalaisia. Se näkyi esimerkiksi viikko sitten keskiviikkona pidetyssä kehitysillassa, missä alueen tulevaisuutta ideoi yli kolmekymmentä kuntalaista. Työpajoissa syntyi paljon hyviä ajatuksia.
Illassa mukana ollut Riina Kohonen on mielissään, että kuntalaisilla on halu pitää Vanha Liminka elävänä kokonaisuutena.
– Museotkin ovat ihmisiä varten. Jos museo ei ole elävä, se ei ole kovin pitkäikäinen, hän pohtii.
Museorakennusten korjausvelkaa Pohjois-Pohjanmaalla riittää. Kohonen ja Ylisuutala toivovat, että eri kokonaisuuksia voitaisiin saada kerralla kuntoon. Korjausrahaakin olisi tarjolla, vaikkeivät summat suuria olekaan.
Limingan tahtotilaa arvokkaiden rakennusalueiden kehittämiseen saisi levittää muuallekin.
– Voisimme maakunnassa miettiä miten eri EU-kanavia voisi hyödyntää. Jos saisimme siihen tynnyriin reiän ja rahaa kunnostuksiin, Riina Kohonen miettii.
– Meillä vaan on totuttu tekemään pienesti. Talkoot ovat hieno asia, mutta se ei pelkästään riitä. Tarvittaisiin rahaa, hän jatkaa.
Vanhaa Liminkaa kaksikko kehuu vuolaasti.
– Sisällöstä ei täällä ole pulaa. Historiaa on valtavasti. Täällä ollaan aidossa ympäristössä.
Perinnehallin esineistö aiotaan laittaa paremmin esille rakennettaviin kolmeen parilatoon. Maakuntamuseon tutkijat ovat tästä mielissään. Riina Kohonen sanoo esimerkiksi maatalousesineistön olevan niin kattava, että siitä voisi luoda erilaisia teemanäyttelyjä.
– Oma suosikkini esineistä on Abraham Ojanperät rillat, joista hän oli hyvin ylpeä!
– Eikä niitä muualta Suomesta löydy, Janne Nevala päättää.
Vanhan Limingan kehittämisillassa heräsi paljon ajatuksia alueen kehittämiseksi.
Yhdeksi tärkeäksi asiaksi nousi kunnollisen opastuksen rakentaminen. Opastusta tarvitaan 8-tieltä alkaen. Lisäksi toivottiin kunnan infotaulua, mihin olisi koottu kaikki vierailukohteet.
Liminganjoki haluttaisiin kuntoon. Illassa nousi ajatus vedenpinnan nostamisesta, istuskelu- ja ongintapaikoista. Alueelle haluttaisiin myös yhtenäinen aita. Samalla jokivarren tienoota pitäisi avartaa rantatien puita ja oksistoa karsimalla.
Rantatie valaistaisusta heräsi myös ajatus: metalliset lyhtypylväät johtaisivat sillalta vanhalle Raahentielle.
Kehittämisillassa haluttiin vahvistaa Limingan taidekoulun roolia. Esille nouysi esimerkiksi veistopuisto museoalueen yhteyteen. Toive nousi myös historian pelillistämisestä, lasten kulttuuri- ja tapahtumapolusta sekä kunnan historian nivomisesta opetussuunnitelmiin. Lukiolaisille voitaisiin järjestää vapaaehtoiskurssi alueen opastuksesta.
Opastettuja kierroksia tarvittaisiin eri ikäryhmille ja eri kielillä.
Kulttuuripuiston alueelle esitettiin uudisrakennusta, jossa toimisi kahvilaravintola ympärivuotisesti. Veteraaniperinteen vaalimiseksi toivottiin korsua.
Taide voisi olla entistä vahvemmin esillä. Ideaksi heitettiin esimerkiksi matalan kynnyksen taulunripustuspaikkoja sekä kiertäviä taidenäyttelyjä.
Kivikoulua voitaisiin taidenäyttelyjen lisäksi hyödyntää elokuva-, koulutus-, esitelmä- ja tapahtumatilana.
Vilho Lampi -museo ja Abrahamin Ojanperän muistokoti Aappola haluttaisiin ympärivuotiseksi museoksi. Ympärivuotiseen toimintaan olisi myös mahdollista saada valtionapua.
Kuntalaisten ideoita esiteltiin kunnanvaltuustolle maanantai-iltana. Kunnanjohtaja Pekka Rajala totesi museoalueen ja Vanhan Limingan kehittämisen olevan pitkäjänteistä työtä, mikä ei tapahdu hetkessä. Uudisrakentamiseen hän suhtautuu varauksella.
Valtuusto hyväksyi 35 000 euron määrärahamuutoksen, minkä turvin museoalueelle voidaan rakentaa kaksi parilatoa museoesineitä varten ja yksi lato, mihin sijoittuisi lippumyymälä ja Liminka-tuotteiden kauppa.
Rantatien valaisusta heräsi myös ajatus: metalliset lyhtypylväät johtaisivat sillalta vanhalle Raahentielle.