Kirkkovaltuutettu Tuukka Myllymäen kasvoilta paistoi tiistai-iltana hymy. Kempeleen kirkkovaltuusto päätti varautua vanhan pappilan jälleenrakentamiseen, kunhan neuvottelut vakuutusyhtiön kanssa lopullisesta korvaussummasta saadaan päätökseen. Seurakunnan tavoitteena on tuoda korvausasia helmikuun valtuustoon.
Kokouksen alussa Myllymäki jätti yhdessä seurakunnan nuorisotyön lähiesimiehen Arto Pisilän ja nuorisontyönohjaajien Antti Ristakarin ja Pia Rättyän kanssa 536 henkilön allekirjoittaman adressin pappilan rakentamisen puolesta.
– Ei ollut yllätys, että nimiä kertyi näin paljon. Allekirjoituksen lisäksi moni jätti vahvoja kannanottoja. Nyt ne pääsevät ilmi ja julki. Nuorten tila seurakunnassa on kuin nuorten kirkko. Se on pyhä paikka. Siksi pappilan palo nosti monella tunteet pintaan, Pisilä totesi.
Myllymäki kertoi allekirjoittajien joukossa olevan paljon ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole läheisessä suhteessa seurakuntaan, mutta pappila on jossain vaiheessa ollut heille tärkeä.
– Palopäivän yön jälkeen menin aamulla työmatkallani käymään paikan päällä. Hyppäsin bussiin läheiseltä pysäkiltä, mutta bussikuski katseli palopaikalle ja odotimme lähtöä parisen minuuttia. Kysyin, että oliko pappila hänelle tuttu paikka. Kuljettaja vastasi, ettei ollut koskaan käynyt rakennuksessa, mutta hän on tykännyt katsella sitä bussireitillään.
Katso, kuinka kirkkovaltuusto laulaa Maa on niin kaunis. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisu Juvani sanoi olevansa adressihankkeesta iloinen ja liikuttunut.
– Nyt entiset nuoret ottivat asian haltuun. Olen saanut paljon yhteydenottoja seurakuntalaisilta. He ovat toivoneet, ettei pappila lopullisesti häviä ja että tuleehan tilalle jotain. Vanhaan pappilaan monella on vahva tunneside, osa on käynyt keskikouluakin siellä.
Kirkkoherra Kimmo Helomaa huomautti, että harvaan rakennukseen liittyy yhtä paljon tarinoita kuin pappilaan. Kirkolliset rakennukset ovat kempeleläisille tärkeitä.
– Usein sanotaan, ettei seiniä tarvita, mutta kyllä niitä tarvitaan! Laadukkaaseen työhön tarvitaan laadukkaat tilat. Työn puolesta pappilaa kaipasi jo ennen paloa, kun tila oli käyttökiellossa.
Helomaa sanoi adressin kertovan tärkeän asian seurakunnan merkityksestä.
– Se osoittaa sitäkin, että meillä on aktiivinen seurakunta. Seurakunnan asiat kiinnostavat laajalti.
Myllymäki haaveilee uusiin tiloihin esimerkiksi nuorten teatterityöpajaa ja bändikämppää. Vakuutusyhtiö ei edellytä rakennuksen sisätilojen palauttamista paloa edeltävään muotoon, vaan seurakunta voi itsenäisesti päättää huonejärjestyksen. Talon pohja pitää olla samankaltainen. Lisäksi Museovirastolla on vaatimuksia uudisrakennuksen ulkomuodosta.
– Seurakuntalaiset ovat jo jättäneet väri- ja pintatoiveita, Kimmo Helomaa naurahti.
– Toiminnallisuus on tärkeää. En ota ulkonäköön kantaa, mutta vanhan hengen toivoisi säilyvän. Miljöön tulee henkiä Kempeleen ja paikan tarinaa, kirkkoherra tuumasi.
Vaikka neuvottelut vakuutusyhtiön kanssa ovat edelleen kesken, on yhteistyö sujunut talousjohtaja Anneli Salon mukaan mallikkaasti. Vakuutusyhtiö korvaa esimerkiksi seinäpintojen alta löytyneet vanhat tapetit ja kattorakenteessa säilyneet päreet. Vanhalle kakluunillekin on määritelty uushankintahinta.
Vaihtoehtoina on kertakorvauksen vastaanottaminen tai uuden vastaavan rakennuksen rakentaminen.
– Uusi rakennus voi olla esimerkiksi korkeampi, Salo valotti valtuustolle.
Vanhan pappilan raunioiden purkamiseen seurakunnalla on ehdollinen lupa, mutta toimenpide odottaa vielä Museoviraston edellyttämän dokumentoinnin valmistumista. Sitä on lupailtu ennen joulua.
Jos näin käy, kirkkoneuvosto pääsee tekemään lopullisen purkupäätöksen tammikuussa.
Vanhan pappilan lisäksi seurakunnalla riittää työtä muiden kiinteistöjen kunnostamisessa.
Vanhan kirkon remontti etenee aikataulussaan. Työn pitäisi olla valmis vuonna 2022
Keskustan seurakuntakeskuksen osalta tehdään parhaillaan diakoniatoimiston tiloihin kokeilukorjausta. Se nielee 50 000 euroa. Mikäli kokeilu onnistuu, seurakunta ulottaa remontin koko kiinteistöön. Remontin hintalappu on 1,3 miljoonaa euroa.
– Mikäli kokeiluremontti ei onnistu, tulee pohtia myös täysin uuden toimitilan rakentamista, Salo sanoi.
Pyhän Kolminaisuuden kirkon peruskorjaus on edessä viimeistään vuonna 2025. Ensi vuonna kirkkoon sijoitetaan rukousalttari.
Luurinmutkan leirikeskuksessa remonttitarpeita on saunarakennuksessa ja majoitusmökeissä. Lisäksi pelikenttä pitäisi pinnoittaa uudelleen.
Kokkokankaalle tarvitaan vainajien säilytystila, mihin varaus on jo olemassa. Kirkonmäen huoltorakennus peruskorjataan ensi vuonna. Samalla seurakunnassa pohditaan rakennukselle uutta nimeä, sillä kiinteistössä olevassa jäähyväissalissa on järjestetty tänä vuonna kolme siunaustilaisuutta.
– Nimen pitäisi nostaa rakennuksen statusta. Nyt ohjaamme ihmisiä huoltorakennukseen. Lisäksi pienillä kalustemuutoksilla jäähyväissalin yhteyteen on mahdollista tehdä pieni muistotilaisuustila, Salo listasi.
Taloustilanne seurakunnassa on hyvä. Ennusteen mukaan seurakunnan jäsenmäärä putoaa kymmenessä vuodessa nykyisestä 14 300:sta reiluun 13 700:aan. Verotulokertymä sen sijaan kasvaa. Kun ensi vuonna verotulojen odotetaan olevan 3,7 miljoonaa euroa, olisi luku vuonna 2030 4,3 miljoonaa.
Kirkkoherra Kimmo Helomaa nostaa ensi vuonna tärkeäksi tehtäväksi uuden perusstrategian laatimisen. Myös kiinteistöstrategiaa työstetään eteenpäin.
Hän toi esille myös julkisuudessa olleen keskustelun kirkon ja koulun yhteistyöstä.
– On jo pitkän aikaa ollut tiedossa, että tähän yhteiskunta on menossa. Emme ole päiväkodeissa pitäneet pikkukirkkoja muutamaan vuoteen, vaan keskitymme päiväkotien henkilökunnan mentorointiin. Meidänkin pitää olla eläviä ja ajassa mukana. Emme voi tehdä laittomuuksia, vaan toimia meille annettujen linjausten mukaisesti.
Valtuusto kävi keskustelua vapaaehtoistyön merkityksestä ja uusien ihmisten aktivoinnista. Lisäksi he kiittelivät kilvan tänä vuonna käyttöön otettuja vastuuryhmiä, jotka on muodostettu yleiseen seurakuntatyöhön, kasvatukseen, diakoniaan, vapaaehtoisiin, hautausmaalle ja kiinteistöille.
Talousjohtaja Anneli Salo toi omat kiitoksen. Hän kertoi joutuneensa tekemään yksin töitä 21 vuotta.
– Olen ainoa viranhaltija, jolla on kaksi vastuuryhmää. On hieno asia, että nyt saan keskustella vastuuryhmän kanssa. Eihän se aivan kitkatta ole mennyt. On itsekin joutunut miettimään, että mitä asioita vastuuryhmässä käsitellään.
Sari Janatuinen toivoi korjausrakentamisen yhteydessä hyödynnettävän aurinkoenergiaa. Pauli Määttä oli samaa mieltä. Hän heitti, että voisihan aurinkopaneelit asetella ristin muotoon, jolloin ne näkyisivät yli menevälle lentoliikenteellekin.
Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Eero Nuolioja kokosi valtuuston ajatukset yhteen toteamalla ensi vuoden olevan työntäyteinen. Hän uskoi ja toivoi, että strateginen ajattelu on lisääntynyt valtuutettujen joukossa.
– Strategiatyöhön meidän pitää suhtautua siten, että ajattelemme sen suuntaavan seurakunnan toimintaa. Emme voi mennä päivä ja hetki kerrallaan, vaan meillä tulee olla selkeä strateginen näkymä.
Valtuuston nelivuotiskaudesta on nyt ensimmäinen vuosi takana. Nuolioja antoi ison kiitoksen luottamushenkilöille ja virkamiehille.
– Yhteistyö on ollut hyvää ja peli reilua. Asiat hoidetaan tiukasti asioina. Ja kun tällainen periaate saa säilyä, seurakunta menestyy. Tästä on hyvä jatkaa, hän summasi.
