Pientä ajatustenvaihtoa syntyi ainoastaan ensi vuonna aloitettavasta rakennus- tai toimenpidelupaa vailla olevien rakennusten kartoittamisesta. Kartoituksesta oli erityisen huolissaan Jukka Väyrynen (kesk.). Timo Ojala (ps.) kutsui Luvita luvaton rakennus -hanketta kuntalaisten kiusaamiseksi.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tauno Uitto (kesk.) sanoi kartoitushankkeen olevan pieni asia.
– Kyse ei ole kovin monista rakennuksista. Asia ei tule aiheuttamaan harmaita hiuksia kenellekään. Tämä on myös kiinteistönomistajan etu. On tapauksia, joissa lupaa vailla oleva, mutta vakuutettu rakennus on palanut. Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta sitä luvan puuttumisen takia, Uitto vastasi.
Luvattomasti rakennetut rakennukset voivat haitata esimerkiksi kiinteistöjen omistajanvaihdoksia.
Jos Tyrnävän kunnassa on tähänkin asti eletty tiukan talouskurin alla, niin sama meno tulee jatkumaan myös ensi vuonna. Kunnan historian suurin investointi Rantaroustin koulu – ensi vuonna 9,6 miljoonaa euroa – kiristää kukkaronnyörit sen verran tiukille, että taloudellisia yllätyksiä ei saisi tulla. Rantaroustin valmistuttua pitää kotvan aikaa hengähtää, linjaa kunnanjohtaja Marjukka Manninen.
– Isoja investointeja ei sen jälkeen ole tarpeenkaan tehdä. Sosiaali- ja terveystoimen investoinneissa meillä on odottava linja, jotta ne eivät siirtyisi maakunnalle meille epäedullisella tavalla, Manninen sanoo.
Vesa Ylitalo (kesk.) kantoi huolta siitä, että sote-palvelut hoidetaan ennen maakuntauudistusta hyvin ja tehokkaasti, jotta ne säilyisivät lähipalveluina myös uudessa organisaatiossa. Näin viranhaltijatkin ovat ajatelleet.
Ensi vuoden talousarvion toimintakulut ovat 39,73 miljoonaa, ja toimintatuotot 3,96 miljoonaa. Toimintakate on -35,76 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu 2 326 euroa; luku ei ole suuri, mutta kuitenkin plusmerkkinen, Manninen muistuttaa. Verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2017 noin 18,6 miljoonaa ja valtionosuuksia noin 19,1 miljoonaa. Veroprosentti säilytettiin 20,5:ssä.
Tyrnävän kunnalla on tällä hetkellä lainaa 23 miljoonaa euroa. Rantaoroustin koulun valmistumisen myötä lainan kokonaismäärä nousee kymmenellä miljoonalla eurolla. Kuntalaista kohden tämä tarkoittaa noin 4 400 euron lainaa.
Kunnanisien ja -äitien huolta herättivät joukkoliikennekulujen kasvu. Tyrnävän kunnan maksuosuus Oulun seudun joukkoliikenteestä on nykyään lähes 200 000 euroa, vaikka palvelu ei Mannisen sanojen mukaan toimi.
– Nyt kustannusjakoa ollaan korjaamassa käyttöasteen mukaiseksi, ja meille epäedullisin malli voitti. Tyrnävän edustajat jättivät siitä eriävän mielipiteen.
– Etenkin Tyrnävä-Muhos -linja on liipaisimella, vaikka kolmisenkymmentä lasta ja nuorta käy päivittäin Muhoksen kouluissa. Tämä asia olisi saatava kuntoon ennen syksyä, Manninen kertoo ja paljastaa uuden, joukkoliikennettä koskevan hankehakemuksen olevan parhaillaan vetämässä.
Manninen toivoo monimuotolukion käynnistyvän pian, jotta saataisiin kustannussäästöjä. Näin myös valtionosuudet kohdistuisivat oikein. Tavoitteena on, että monimuotolukio aloittaisi syksyllä 2018.
Marko Partanen (kesk.) peräsi elinkeinoelämän kuulumisia ja kyseli, onko naapurikuntien rakentamispöhinä heijastunut myös Tyrnävälle.
– Olisiko syytä myös herätellä henkiin yritysvaikutusten arviointi, kun päätöksiä tehdään? Partanen kyseli.
Mannisen mukaan bio- ja kiertotaloushankkeen ympärillä käydään vakavia keskusteluja, ja myös Haurukylän Master Planista on lähtenyt hankehakemus vetämään. Yritysvaikutuksia voidaan Mannisen mielestä arvioida kaikessa päätöksenteossa ilman lomakkeitakin.
Talousarvion lisäksi kunnanvaltuusto hyväksyi Rantaroustin koulun rakentamiseen 1,15 miljoonan euron lisämäärärahan. KVR-urakassa laskutus perustuu välittömiin kustannuksiin, joita budjetti ei kata, koska se laadittiin tasaisen kertymän perusteella. Lisämääräraha ei vaikuta hankkeen kokonaiskustannusarvioon.
Tyrnävän kunta päätti liittyä Oulun Työterveys Oy:n osakkaaksi 1000 euron osakkeella. Kunta solmi myös yhteistoimintasopimuksen ympäristötoimesta vuosiksi 2017-2020. Hulevesiviemärin liittymistaksat hyväksyttiin kunnanhallituksen esityksen mukaisina.
Lakeuden kansalaisopiston kanssa solmittiin uusi sopimus. Siinä sopimuskunnat ilmoittavat vuosittain kansalaisopiston toimintaan varaamansa määrärahan suuruuden, jonka mukaan opetus kunnissa järjestetään.
