LIMINKA – Pettyneitä olemme. Varmasti asiasta keskustellaan. Yksi vahva vaihtoehto on hallinto-oikeuteen valittaminen, eräs Rantakylän koululaisten vanhemmista totesi maanantai-iltaisen valtuuston kokoontumisen jälkeen.
Hän haluaa pysyä nimettömänä, sillä ”asia näyttää kuumentavan tunteita”.
Valtuusto päätti lopulta yksimielisesti Rantakylän koulun sulkemisesta ja oppilaiden siirtämisestä Liminganlahden yhtenäiskouluun 1.8.2018 alkaen. Kokouksessa ruotsalaiseen kansanpuolueeseen siirtymisestään ilmoittanut Niina Parpala esitti asian jättämistä pöydälle ja siirtämistä jatkovalmisteluun, mutta esitys ei saanut kannatusta.
Koulun vanhemmat olivat jättäneet valtuustolle 112 allekirjoituksen vetoomuksen.
Lakeuden koulun osalta valtuusto pysyi aikaisemmin päättämässään aikataulussa, vaikka kunnanhallitus esitti koulun sulkemista jo kuluvan lukukauden jälkeen. Äänestyksessä hallituksen esitys ei saanut yhtään ääntä, mutta koulun sulkeminen vasta 2018 sai kannatusta 24 valtuutetulta. Tyhjää äänesti kahdeksan valtuutettua.
Myös Rantakylän osalta jätettiin vetoomus ennen kokousta. Sen oli allekirjoittanut 32 henkilöä.
Lakeuden osalta kiristettyä lakkautusaikataulua perusteltiin säästösyiltä. Asiaa esitellyt lukion rehtori Tiina Partanen totesi tämän vuoden toiminnan olevan jo 0,6 miljoonaa euroa miinuksella. Koulun sulkeminen vuotta aiemmin toisi noin 250 000 euron säästöt.
– Sivistyslautakunta on miettinyt hyvin tarkkaan eri säästövaihtoehtoja. Laitoimme paperille kaikki ei lakisääteiset toiminnot. Mutta esimerkiksi opetustunnit ovat jo minimissään, leikkausvaraa ei ole, hän kertoi.
Keskustalaiset olivat ryhmäkokoukseen päätyneet aikaisemman aikataulun mukaiseen lakkautukseen. Leea Sangi totesi ryhmäkokouksessa asiasta käytetyn 28 puheenvuoroa ja useita kommenttipuheenvuoroja.
Puhetta riitti myös valtuustosaliin. Perussuomalaisten Asko Laukkanen myönsi kääntäneensä takkia.
– Olin kunnanhallituksessa säästöjen takana, mutta sitten mietin niitä oppilasraukkoja, jotka olisivat joutuneet ensin parakkikouluun ja sitten ryhmät olisivat hajonneet.
Joonas Tuomikoski (kok.) suomi keskustalaisten toimintaa. Hän muistutti valtuuston kaataneen myös tulevaisuustyöryhmän aiemman säästölistan.
– Nyt käy niin, että esitys toisensa jälkeen torpataan. Toivon, että keskustalla olisi esitys siitä mistä säästöt saadaan, kun aiemmin isoon ääneen möykkäsitte, että säästöjä löytyy.
Perusturvalautakunnan puheenjohtajana toimiva Kalevi Nevala (kesk.) oli ryhmänsä esityksen kannalla, mutta mietti onko oikea viesti ulospäin, että Liminka säästää vain perusturvasta. Tänä vuonna perusturvapalveluista höylätään 640 000 euroa.
– Kun tulevaisuustyöryhmä aloitti työnsä, tiedettiin, että tästä vuodesta jotenkin selvitään nykyisellä kulurakenteella. Sen sijaan ensi vuonna miinusta olisi jo 1,5 miljoonaa euroa. Muut sivistyslautakunnan säästöesitykset ovat kaikkia alle 100 000 euron kertaluonteisia säästöjä. Tilanne luo älyllistä haastetta.
Ville Härmä (kesk.) huomautti Nevalalle kunnan säästäneen viimeisimmät neljä vuotta sivistyksestä.
– Opetus on vedetty minimiin.
Rantakylän osalta Tiina Partanen totesi koulurakennuksen korjausasteen olevan 85 prosenttia.
Terho Lipsonen (kesk.) sanoi järkyttyneensä koulutilan kunnosta.
– Koulukäyttöön sitä ei kannata korjata. Talo on aikanaan huonosti rakennettu. En laittaisi omia lapsiani sinne yhdeksikään päiväksi. Mutta sen verran sitä voitaisiin korjata, että se voisi toimia urheilijoiden, kuten hiihtäjien ja luistelijoiden tukikohtana.
Niina Parpala (rkp) ei ollut tyytyväinen päätöksentekopolkuun. Hän sanoi, ettei Rantakylän osalta olla toimittu avoimesti tai nykyaikaisen päätöksenteon mukaisesti.
– Entä Rantakylän kehityssuunnitelma ja monitoimitaloajatus? En tiedä, että sen eteen olisi laitettu rikkaakaan ristiin. Nyt Limingalla olisi oiva tilaisuus käytännössä miettiä miten kuntalaisia osallistetaan.
Tuomikoski jäi miettimään, voisiko Rantakylän koulu sulkea ovensa jo tämän lukukauden jälkeen. Partasen mukaan oppilaat mahtuisivat Liminganlahden yhtenäiskouluun.
Sami Tissari (kesk.) totesi nopeutetun aikataulun olleen esillä myös Keskustan ryhmäkokouksessa.
– Mutta en ole sen kannalla. Nyt viimeistään pitää saada työryhmä miettimään kylien kehittämistä.
Leea Sangi sanoi olleensa huolissaan, kun Ketunmaan viitosluokkalaiset aikoinaan siirrettiin keskustan isolle koululle.
– Pojastani on tullut reipas parikymppinen nuorimies. Itse kävin yläasteen Suomen suurimmassa koulussa. Ja melkein ihminen tuli minustakin, hän veisti.
Olli-Pekka Kinnunen (kesk.) muistutti, että koululaisille pitää olla käytössään hyvät tilat ja harrastusmahdollisuudet.
– Eiköhän me tämänkin päätöksen kanssa eletä.
Parpala peräsi Rantakylän sulkemisen lainmukaisuutta, sillä vanhempia ei ole kuultu hänen mielestään tarpeeksi.
Asiaan vastasi hallintojohtaja Katja Vuorinen, jonka mukaan vaikutusmahdollisuudet ovat olleet riittävät.
Keskustan valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen, missä esitettiin perustettavaksi työryhmä kehittämään Ala-Temmestä, Ketunmaata ja Rantakylää. Asia pitäisi saada käyntiin välittömästi.
Tissari jätti valtuustoaloitteen, missä toivottiin selvitystä eri toimenpiteistä rakennusbuumin aikaansaamiseksi Saunarantaan. Tissari ehdottaa aloitteessaan vaihtoehtoina tonttialea, nykyisten tonttien vuokrahintojen laskua kymmenestä viiteen prosenttiin sekä mallia, missä ensimmäiset viisi vuotta vuokrahinta olisi viisi prosenttia tontin arvosta minkä jälkeen vuokra nousisi 10 prosenttiin. Mikäli vuokralainen haluaisi ostaa tontin omakseen viiden vuoden jälkeen, hyvitettäisiin maksetut vuokrat kaupassa.
Toukokuun loppuun asti valtuusto valitsi puheenjohtajakseen Sanna Savolaisen (kesk.) ja varapuheenjohtajiksi Mari Viljaksen (kesk.) sekä Terho Lipsosen.