Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaana Ollakka kertoi, että johtajasopimuksen muotoilun tukena on käytetty kuntaliiton ja naapurikuntien sopimuspohjia sekä Lumijoen kunnan omaa kuntastrategiaa. Sopimukseen on kirjattu, että mikäli kunnan ja kunnanjohtajan välille syntyy luottamuspula, on kunnanjohtajalla oikeus yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan edellyttäen, että hän itse irtisanoutuu tehtävästään. Kokonaisrahapalkaksi on määritelty 6 300 euroa kuukaudessa, joten erorahan suuruus on 56 700 euroa. Valtuusto hyväksyi sopimuksen.
Tapio Junkkonen kaipaili johtajasopimukseen sitouttamislausuntoa, jolla johtavat viranhaltijat saataisiin pysymään kunnassa kauemmin. Lumijoen johtavissa virkamiehissä on ollut tiivistahtista vaihtuvuutta viime aikoina.
– Luottamus Paulaan on ollut yksimielinen heti alusta lähtien. Toivottavasti Paula jaksaa pitempään kuin pari kolme vuotta, Junkkonen muotoili.
Karsi-Ruokolainen vakuutti, ettei hän suunnittele lähtöä.
Kuntastrategian käsittelyyn siirryttäessä valtuuston puheenjohtaja Eino Jakkula muistutti, että uuden strategian työstäminen on aloitettu jo toista vuotta sitten. Arjen luksusta - Lumijoki 2025 -otsikolla liikkuva strategia on moneen muuhun kuntastrategiaan verrattuna suppeahko, sillä se mahtuu kaksipuoliselle A4:lle. Strategiatyöryhmän puheenjohtaja Jaakko Klaavo kertoi strategian rakentamisen vaatineen paljon työtä. Yksi uusi osanen oli kuntalaiskysely, josta ammennettiin näkemyksiä työn tueksi.
Silvo Nybacka kehui strategian käytännöllistä mittaa mutta huomautti, ettei löytänyt strategiasta lainkaan mainintaa Lumijoen halusta säilyttää itsenäisyytensä.
– Se voisi olla siellä. Se tahtotilahan meillä on, hän perusteli.
Kunnan visioksi strategiaan oli kirjattu ”Lumijoki, rauhallinen, turvallinen ja luonnonläheinen helmi meren läheisyydessä tarjoaa houkuttavan asuinympäristön kaikille vauvasta vaariin”. Teppo Greus esitti itsenäinen-sanan lisäämisestä osaksi visiota, ja Nybacka kannatti hänen ehdotustaan. Jaakko Klaavon mukaan itsenäisyyden säilyttämisen ajatus on osana vuoteen 2025 ulottuvaa visiota, vaikkei sitä olekaan sinne varsinaisesti sanoitettu.
– En kuitenkaan vastusta, että sana sinne lisättäisiin, Klaavo linjasi.
Äänestyksessä 14 valtuutettua kannatti vision muokkaamista. Kunnanhallituksen esityksen kannalla oli ainoastaan Jaana Ollakka. Ollakka ei varsinaisesti vastustanut itsenäinen-sanan lisäämistä, mutta olisi mieluummin lisännyt sen strategian tavoitepuolelle. Eino Jakkula ja Sirpa Hirvasniemi äänestivät tyhjää.
Keskusteluasiana kokoukseen tuotiin kunnan heinäkuun lopun tilanteen pohjalta tehty talouskatsaus. Luvuista kävi ilmi, että sosiaali- ja terveyspuolen menot ovat pysyneet kohtuullisen hyvin talousarviossa. Sirpa Hirvasniemi esitti, että talouslaskelmia selkeytettäisiin sotemenojen osalta siten, että kunnanpäättäjien olisi helpompi nähdä ulkoistettu osa ja kunnan vastuulle jäänyt osa. Karsi-Ruokolainen kertoi käyttäneensä aiemmassa työpaikassaan laskelmaa, joka voisi toimia myös Lumijoella. Hän myönsi, että menojen kuvaamista voitaisiin selkeyttää mutta painotti samalla, että nykyinenkin laskelma näyttää oikein sen, mitä viivan alle jää.
Risto Prokkola jätti urheilutalon yleissuunnitteluun liittyvän valtuustoaloitteen. Hän esitti, että alueelle haettaisiin uusia harrastusmahdollisuuksia entisten rinnalle, jotta se kiinnostaisi enemmän liikunnanharrastajia.
Teppo Greusin jättämä aloite liittyi puolestaan rakenteilla olevaan Ruutikankaan ampumaurheilukeskukseen ja sen olemattomiin opasteisiin. Hän kysyi, voisiko kunta hankkia paikalle jonkinlaisen työmaakyltin, jotta paikka olisi paremmin löydettävissä. Karsi-Ruokolainen lupasi olla yhteydessä Ruutikankaan talkooväkeen, sillä kunta ei itse voi kylttiä asentaa. Eino Jakkulan mukaan kylttien asentamiset hoitaa Pirkanmaan Ely-keskus.
