Kuntien valtionosuuksiin on taas tulossa iso kuoppa, jos Kuntaliiton julkaisemat ensimmäiset kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat ensi vuodelle pitävät kutinsa.
Kuntaliiton laskelmien mukaan lakeuden kuntien suurin kärsijä olisi jo aiemmin rajusta valtionosuustiputuksesta kärsinyt Liminka – vanhassa emäpitäjässä valtionosuudet tippuisivat tästä vuodesta liki 1,5 miljoonaa euroa. Kempeleessä miinusta olisi vajaat 0,8 miljoonaa, Tyrnävällä reilut 900 000 euroa, Lumijoella reilut 0,1 miljoonaa ja Hailuodossa melkein 40 000 euroa.
Merkittävimmät muutokset kuntien ensi vuoden valtionosuusrahoituksessa johtuvat kilpailukykysopimuksesta – jonka kokonaisarvo on 121 miljoonaa euroa eli 22 euroa per asukas – ja kustannustenjaon tarkistuksesta. Sen vaikutus on 73 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton laskelmissa on otettu huomioon myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen osittainen kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta. Myös kuntatalousohjelmaan sisältyvät kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset on otettu huomioon laskelmassa.
Kuntaliitto tarkistaa laskelmaa vielä kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa.
Valtionosuudet ovat esillä budjettiriihessä syksyllä. Lopulliset päätökset vuoden 2018 valtionosuusrahoituksesta tehdään joulukuun lopussa.
Nyt tehdyt laskelmat perustuvat huhtikuussa julkaistuun kuntatalousohjelmaan.
Mikäli miinukset toteutuvat, on niiden kurominen nykyisellä tulopohjalla vaikeaa. Se tietää leikkuria tai veronkiristyksiä.
Valtionosuusjärjestelmällä valtio osallistuu kuntien järjestämien peruspalvelujen rahoittamiseen. Järjestelmä tasaa kuntien välisiä eroja palvelutarpeessa, palvelujen järjestämisen kustannuksissa ja kuntien tuloissa. Ideana on taata kunnille yhtäläiset taloudelliset mahdollisuudet lailla säädettyjen palvelujen järjestämiseen.
Ajatus on kaunis, mutta uusien säästöjen löytäminen kuntataloudesta on vaikeaa.
Nyt on kunnissa aika vaikuttaa päättäjiin, jotta luvut muotoutuvat paremmiksi. Lakeuden kasvukunnilta viedään tämänsuuntaisilla vähennyksillä kehityksen edellytyksiä.