Oli aurinkoinen kesäaamu, kun lähettiin kesäretkelle Rauhanlahteen OTP:n linja-autolla kuljettajana Tapani Törmikoski. Aurinkoinen oli aamu ja mieli, kun vielä kerran sain lähteä keräämään porukkaa matkalle.
Pappilantiestä Oulunsalosta lähti ensimmäinen, autossa olivat jo tallilta lähteneet tytöt. Sitten matkan varrelta kerättiin lähtijöitä ja kun saavuttiin Hovilakodin luo, niin enin osa lähtijöistä oli siellä. Matkaa jatkettiin ja loput kerättiin tien varrelta autoon. Matka oli valmis alkamaan, kaksi kertaa pysähyttiin matkan aikana, perillä oltiin noin kello 15.30. Saatiin huoneet, syötiin ja vähä huokaistiin, niin mentiin kokoushuoneeseen laulamaan ja arpajaisten pitoon.
Siinä 9:n tienoilla oltiin valmiita nukkumaan. Luulen, ettei ketään tarttenut souvattaa nukkumaan. Elsan kanssa laskettiin päivän rahasaalis ja ruvettiin nukkumaan. Aamu oli pettymys, satoi vettä, mutta urheasti lähettiin Kuopioon. Ensin mentiin sankarihautausmaalle. Laskin Timon kanssa kuusenoksalaitteen muistomerkille. Kortissa luki: ”Sotiemme veteraanien muistoksi. Kempele-Oulunsalo rintamavateraanit ry”. Toisella puolen luki, kenelle havulaite on omistettu ja nämä pitkät oksat ilman kukkia muistuttaa tuntemattoman sotilaan hautaa jossakin rintamalla.
Seuraavaksi mentiin torille, siellä oli kauppiaita, vaikka vettä satoi jatkuvasti. Kauppahallin kahvikojussa juotiin räiskälekahvit. Myyjätyttö oli puhelias, selvisi, että poikaystävä on lähtöisin Oulunsalosta, aivan tuttuja ihmisiä. Laitoin Auralle terveisiä tytön matkassa. Tuli poislähön aika, ois menty satamaan kattoon laivan aikataulua. Katuremonttien vuoksi emme päässeet. Jos mistä yritettiin, aina oli mies kieltokyltin kanssa vastassa. Me kyllästyttiin ja lähettiin Rauhanlahteen ja hylättiin koko laivamatka.
Päivä oli mukavasti kulunut, päivällisen aika läheni, ja aurinko alkoi paistaan. Lähettiin Jätkänkämpälle, meille oli sinne varattuna rosvopaistiruokailu. Menimme sinne linja-autolla, rohkea mies oli kuljettajamme Tapani, kun uskoi minua, että kyllä siellä saa auton käännettyä.
Sisällä menin maksaan, niin nainen kysyi retkeläisten nimiä. Hän ilmoitti keskellä huonetta olevan pöydän meille varatuksi. Ruoka oli hyvää, jälkiruokana kakkukahvit, laulettiin kämppäisännän säestäessä meitä haitarilla. Sitten kello 18 maissa alkoi tukkilaisesitys järven rannassa. Sitten tultiin sisälle laulaan toivelauluja. Lopuksi laulettiin veteraanin iltahuuto. Kello 20 aikaan kiitettiin kämppäväki ja Tapani toi meidät hotellille.
Ilta jatkui karaokea laulamassa. Aune ja Elsa edustivat meitä. Kun keskiyö lähestyi, kaikki olivat valmiita nukkumaan.
Seuraava päivä oli aurinkoinen. Aamupalan jälkeen tavarat laukkuun ja autolle. Piti aloittaa kotimatka. Iisalmessa käytiin ortodoksisessa kirkossa. Oli kaunis! Sieltä matka jatkui, kaksi pysähdystä ennen Kempelettä.
Kun Kempele lähestyi, niin saje- ja ukkonenkin lähestyi. Kun alettiin purkamaan lastia, vettä tuli kaatamalla eikä pisaroina. Ukkonenkin jyrisi. Oulunsalossa kun viimeinen matkustaja jätettiin, huokasin, että valtakunnassa kaikki hyvin. Eipä ollukkaan, kun Hilda ja Paavo olivat vaihtaneet laukkujaan. Pentti laittoi sen asian kuntoon.
Matka meni hyvin, josta kiitos retkeläisille ja Tapani-kuljettajalle. Hyvää kesää kaikille.
Terveisin