LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ Valokuituverkkohankkeesta kiinnostuneita on kolmessa kunnassa nyt reilut 2 400, kun tavoiteltu kiinnostuneiden määrä on 2 500. Luku pitäisi saada täyteen tammikuun aikana, mutta Lakeuden Kuitu Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kaarre uskoo hankkeen etenevän, vaikka määrää ei aivan täyteen saataisikaan.
– Merkit ovat kyllä sellaiset, että 2 500:aan päästään. Meillä on ollut nyt soittelukampanja ja olemme markkinoineet kuitua ahkerasti. Soittelussa on keskitytty Lumijokeen ja Tyrnävään, sillä Limingassa on kuntakohtaisista luvuista paras tilanne.
Lakeuden Kuitu Oy:n omistava Oulun Seudun Sähkö on Kaarteen mukaan sitoutunut edistämään hanketta, vaikka tavoiteltu kiinnostuneiden määrä ei täyttyisikään. Kunnat ovat tosin määritelleet omissa päätöksissään, että alueen kiinteistöstä mukana pitäisi olla noin 40 prosenttia. Jokaiseen kuntaan perustetaan kuidun rakentamista varten oma yhtiö.
– Meidän puolesta voidaan mennä eteenpäin. Minulla on vahva usko, että lakeudelle saadaan hyvä valokuituverkko, Kaarre summaa.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus valitsi maanantaina Limingan laajakaistan hankealueen toteuttajaksi Limingan Kuitu Oy:n. Lumijoen ja Tyrnävän osalta hakemus tulee jättää 7.2. mennessä.
Viestintäviraston myöntämän tuen suuruus on 33 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Kaikista kustannuksista tuen osuus tulee olemaan noin 25-30 prosenttia. Tuki edellyttää, että kunnat osallistuvat kustannuksiin samalla tukiosuudella.
Kokonaisinvestointikustannukset riippuvat Kaarteen mukaan vielä monesta seikasta, mutta niiden arvioidaan olevan noin 11-13 miljoonaa euroa.
Verkonrakennussuunnitelmat ovat jo valmiina. Rakentamisen kilpailutukset tehdään viimeistään maaliskuussa. Operaattori valitaan jo tämän kuun aikana.
– Neuvottelut ovat jo käynnissä. Operaattorit ovat kiinnostuneita hankkeesta, Jukka Kaarre luonnehtii.
Asiakkaiden kanssa sopimuksia ryhdytään tekemään helmikuun loppuun mennessä.
Jos kaikki etenee aikataulussa, alkavat rakennustyöt toukokuussa. Verkkoa rakennetaan kaikkiaan 700-800 kilometriä.
Ensimmäiset asiakkaat pääsisivät käyttämään nopeaa yhteyttä noin puolen vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta.
Viestintävirasto edellyttää verkon rakentamista vuoden 2019 kesäkuun loppuun mennessä.
– Meillä on tukikelpoista ja -kelvotonta aluetta, mikä pitää ottaa rakennustöiden suunnittelussa huomioon. Valtaosa on kuitenkin tukikelpoista. Aikataulut riippuvat myös siitä, voidaanko rakentaa useampaa aluetta samanaikaisesti, Kaarre selvittää.
Hän kertoo hankkeessa haettavan synergiaa myös Oulun Seudun Sähkön sähköverkkoinvestointien kanssa.
– Otamme huomioon kaapelointityöt, jos voisimme yhdistää kaivuutyön tietyillä alueilla.
Taloyhtiöille ja yrityksille valokuidusta laaditaan omat tuotteet ja tarjoukset. Kiinnostuneita taloyhtiöitä on jo ilmoittautunut matkaan.
Kotitalouksista valokuiduille myötämielisimpiä ovat olleet perheet, joissa on lapsia ja nuoria. Vähiten kiinnostusta on iäkkäämmillä kiinteistönomistajilla.
– Positiivinen viesti on se, että ihmiset ovat kertoneet tehostetun kampanjan aikana ymmärtäneensä mistä valokuituhankkeessa on kyse. Moni on aiemmin noteerannut asian, mutta ei ole tehnyt sen eteen mitään.
Jukka Kaarre muistuttaa palvelujen digitalisoituvan. Jotta valtio, kunnat ja yritykset voisivat tarjota kilpailukykyisiä palveluita kaikille tasapuolisesti, on sähköistä ympäristöä hyödynnettävä yhä tehokkaammin.
– Tämä tarkoittaa verkkoyhteyksien käyttäjämäärien kasvua ja verkon lisääntyvää kuormitusta. Tämän vuoksi on koko alueen etu, että valokuituverkko rakennetaan.
Hän huomauttaa myös oppilaitosten tarjoavan entistä enemmän opetusta verkossa. Nopea verkko mahdollistaa myös etätyön tekemisen entistä tehokkaammin.
– Terveyspalvelutkin siirtynevät entistä enemmän tulevaisuudessa verkkopalveluihin. Valokuituverkon avulla turvataan alueen palvelut jatkossakin, hän päättää.
