KEMPELE Ketolanperän koulun liikuntasalissa kannustetaan.
– Juuso! Juuso! Juuso!
Koulun neljäsluokkalaiset pojat seuraavat posket punaisina, kuinka Juuso Silvola lankuttaa. Jaana Saarikivi Kempeleen Naisvoimistelijoista ottaa aikaa.
– Viisikymmentäkahdeksan, viisikymmentäyhdeksän ja neljä minuuttia, Saarikivi julistaa.
Nelosluokkalaiset puhkeavat taputuksiin ja Juuso lopettaa lankuttamisen joukon viimeisenä.
– En pitänyt edes taukoja, Juuso huomauttaa tyytyväisenä.
Ketolanperän koulu on yksi Kempeleen Liikkuvista kouluista. Vaikka kello on vasta aamukymmenen, Jaana Saarikivi vetää Liikkuvan koulu -kerhon pojille kunnon jumpat venytyksineen. Välillä kokeillaan keppijumppaa. Lankutetaan. Tehdään puolapuilla spidermanit. Ja niin edelleen.
Lopuksi halukkaat saavat näyttää voltintekotaitojaan tai seistä päällään. Vihoviimeiseksi venytellään oikein kunnolla.
Punaisten poskien lisäksi pojilla on kerhon jäljiltä iloinen ilme.
– Nämä ovat mukavia ja hauskoja tunteja, vakuuttavat Frans Karjalainen 4B:ltä ja Olli Koukkula 4A:lta.
Kummatkin pojat harrastavat liikuntaa muutenkin. Frans pelaa pesäpalloa ja jääkiekkoa sekä ui. Olli puolestaan harrastaa lentopalloa, uintia ja partiota.
– Näillä tunneilla tulee myös venyteltyä enemmän kuin muuten. Eikä tämä väsytä, hyvin jaksetaan jumpata, pojat vakuuttavat.
Uusiakin juttuja kerhossa on kokeiltu. Pojat ovat rakentaneet esteratoja ja kisanneet tulitikkuviestissä. Joskus kiivetään jumppasalin köysiä ylös.
– Kerho auttaa jaksamaan koulussa, kun välillä on muutakin tekemistä, huomauttaa Frans.
– Niin, ettei koko ajan tarvitse istua paikallaan ja kynäillä, lisää Olli.
Viime syksynä Kempeleen kouluissa käynnistyneessä Liikkuva koulu -hankkeessa Kempeleen Naisvoimistelijoiden, Kempeleen Pyrinnön, Kempeleen Kirin, Kiekko-Laserin ja Ajax Sarkkirannan ohjaajat käyvät vetämässä kouluilla liikuntakerhoja. Ketolanperällä kerhoja vetävät Kempeleen Pyrinnön ja Kempeleen Naisvoimistelijoiden ohjaajat.
– Kerhoissa on yleistä, monipuolista liikuntaa. Ei se aina mene niin, että jalkapalloseura vetää jalkapalloharjoituksia. Ajatuksena on, että lapset ja urheiluseurat tulisivat toisilleen tutuiksi, kertoo Ketolanperän koulun Liikkuva koulu -yhteyshenkilö Juha Isosaari.
Lukuvuoden aikana kerhoja on kolmen jakson verran. Ketolanperällä kerhot on sijoitettu keskelle päivää siksi, että noin puolet koulun vajaasta sadasta oppilaasta on koulukuljetusten piirissä. Tällä järjestelyllä kaikki oppilaat voivat osallistua kerhoihin, eikä koulupäivän kulkuun ole tarvinnut juuri muutoksia tehdä. Kerhoja on kahtena päivänä viikossa, ja jokainen luokka osallistuu niihin vuorollaan.
Kempeleessä oli myös vuonna 2013 Liikkuvan koulun rahoittama hanke. Silloin kempeleläiset urheiluseurat kävivät vetämässä koululaisille liikuntakerhoja koulupäivän aikana tai sen päätteeksi.
Nykyinen Liikkuva koulu -hanke kestää vuoteen 2019 saakka.
– Tavoitteena on, että toiminta saataisiin vakiinnutettua niin, että se jatkuisi hankkeen päätyttyäkin, Isosaari sanoo.
Ketolanperällä koko koulupäivä rakennetaan liikuntaa tukevaksi, kuten muissakin Kempeleen kouluissa. Päivän aikana on yksi pitkä, 40 minuutin välitunti, jonka aikana esimerkiksi nelosluokkalaiset ohjaavat nuoremmilleen erilaisia kerhoja. Monet niistä ovat painottuneet liikuntaan: on jääpeli-, kaupunkisota- tai leikkikerhoja. Nelosluokkalaiset ovat halunneet pitää myös kuoro- tai kuvaamataitokerhoja.
– Nämä ovat matalan kynnyksen kerhoja, joissa opettajat ohjeistavat nelosluokkalaisia ohjaamaan nuorempiaan. Monet odottavat kakkosluokasta asti, että pääsevät vetämään välkkärikerhoa, Isosaari nauraa.
Kempeleen kouluissa kiertää vuoroviikoin Aku-peräkärry, josta löytyy erilaisia liikuntavälineitä välitunneille: puujalkoja, köydenvetoköysiä ja erilaisia palloja. Peräkärryn tuloa oikein odotetaan!
Liikunnallisuus on otettu myös osaksi tavallisia oppitunteja, mikä on yksi Liikkuva koulu -hankkeen tavoitteista.
– Kempeleessä oppimisympäristö halutaan kehittää sellaiseksi, että se tukee oppimista: olisi erilaisia aktivoivia istuimia ja sähköpöytiä, jotta tehtäviä voisi halutessaan tehdä seisaallaan.
Esimerkin Isosaari antaa matematiikan tunnilta. Hän saattaa tehdä eri puolille luokka tehtäväpisteitä, joissa oppilaat kiertävät. Tai oppilaat voivat lähteä tehtävien tekoon käytäville, rappusille tai rauhalliseen nurkkaukseen. Kuvaamataidon tunnilla oppilaat eivät saa materiaalia eteensä, vaan tykötarpeet on itse haettava. Näin paikallaan istumista pyritään vähentämään.
– Tulevina vuosina henkilökuntaa koulutetaan kokeilemaan, miten esimerkiksi kertolaskua voisi opettaa oppilaille hyppelyn avulla tai äidinkielen läksyt voisi tarkistaa esimerkiksi esittämällä isot alkukirjaimet liikkumalla, Isosaari esimerkittää.
– Toiminnallisuus opetuksessa ei paljoa vaadi. Pienillä muutoksilla saadaan jo paljon aikaiseksi.