THL:n erityisasiantuntija Jukka Mäkelä ilmaisi Ylen uutisissa huolensa älypuhelinten vaikutuksesta koululaisten oppimiseen ja hyvinvointiin. Mäkelän mukaan Suomessa suhtaudutaan liian sinisilmäisesti älypuhelinten haittavaikutuksiin, ja hänen mielestään olisikin parempi, jos oppilaat eivät käyttäisi omia puhelimiaan lainkaan koulupäivän aikana. Suomen laki ei nykyisellään salli puhelinten täyskieltoa kouluissa. Ranskassa sen sijaan siirryttiin syksyllä tehdyn lakimuutokseen myötä malliin, jossa oppilaiden puhelimet pysyvät koulupäivän ajan joko kotona tai suljettuina repussa.
Miten älypuhelinten kanssa pärjätään lakeudella? Millaiset linjaukset ovat käytössä Lumijoen peruskoulussa?
– Meillä on koulun järjestyssääntöihin kirjattu, että oppilaiden omien laitteiden käytöstä oppituntien ja muun opetussuunnitelman mukaisen opetuksen aikana päättää opettaja yhteistyössä oppilaiden huoltajien kanssa. Opettajalla on myös oikeus kieltää mobiililaitteen käyttö oppituntien aikana opetusta häiritsevänä, aloittaa Lumijoen peruskoulun rehtori Kari Satamo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puhelimen käyttö oppitunneilla on kiellettyä, ellei sitä käytetä osana opetusta. Yleensä opettajat ohjeistavat pitämään puhelimet repuissa. Osalla tunneista käytetään myös kännykkäparkkeja.
Historian, äidinkielen ja yhteiskuntaopin aineenopettaja Sari Laurila myöntää, että oppilaiden puhelinten käyttöön liittyviä ongelmia ratkotaan oppitunneilla toistuvasti.
– Jatkuvasti sitä yritetään opettajan näkemättä ottaa kännykkää esille. Se on sellaista rajojen hakemista.
Oppitunnin alkaessa Laurila kehottaa oppilaita laittamaan ”vakoilulaitteensa” reppuun. Jos sana ei tehoa, hän lähestyy oppilasta kännykkäparkiksi nimetyn pahvilaatikon kanssa ja kerää puhelimen talteen. Puhelin palautuu omistajalleen oppitunnin päätyttyä. Jos tilanne vaatii järeämpiä toimenpiteitä, voidaan puhelin toimittaa koko koulupäivän ajaksi rehtorin kansliaan.
Laurila itse katselee asiaa sekä opettajan ja vanhemman näkövinkkelistä. Vanhempana hän ajattelee, että nykymaailman yläasteikäinen hoitaa jo itsenäisesti asioitaan ja puhelin voi olla kätevä apu esimerkiksi hammaslääkäriajan tai koepäivän muistamisessa. Moni nuori myös kokee puhelimen turvaksi, sillä sen avulla vanhemmat saa helposti kiinni. Puhelin voi myös olla yksinäisen oppilaan pelastus.
– Itse näkisin, että siitä olisi vaikea luopua. Puhelinten täyskieltoa en kannata, Laurila miettii.
Laurila kokee, että oppituntien aikana puhelimiin liittyvät ongelmat ovat helposti ratkaistavissa. Välitunnit ovat kuitenkin asia erikseen. Koulun käytävillä älypuhelinta tuijotteleva oppilasaines on tuttu näky myös Lumijoella. Täällä omien mobiililaitteiden käyttö ei ole välitunneilla kiellettyä, mutta oppilaita kannustetaan viettämään oppilastovereidensa kanssa aikaa myös muilla tavoin. Laurilan mukaan kännyköiden vapaa käyttö voi tuoda mukanaan lieveilmiöitä, kuten salakuvaamista ja nettikiusaamista. Tätä tiedetään Lumijoen koulullakin joskus tapahtuneen. Nettikiusaaminen onkin asia, josta Laurila on huolissaan.
Lumijoen koululta muistutetaan, että oppilaiden omia puhelimia voidaan hyödyntää myös osana opetusta. Myös opetushallitus on linjannut, että oppilaat saavat käyttää omia puhelimiaan koulussa. Lähtökohtana kuitenkin on, että opetuksessa käytetään koulun omia laitteita.
Rehtori Kari Satamon mukaan oppilaiden omia kännyköitä voidaan hyödyntää esimerkiksi tiedonhankinnassa.
– Se kuitenkin vaatii opettajan valvonnan, sillä tilanteen edetessä oppilas voi harhautua puhelimensa kanssa ihan muualle. Aivan samalla tavalla kuin ATK-tunneillakin.
– Ja pitää aina muistaa, että puhelin on renki eikä isäntä, komppaa Laurila.
Kuudennen luokan luokanopettaja Terhi Ronkainen ei koe puhelinten aiheuttavan juuri ongelmia alakoulun puolella. Alakoululaisilla ei ole vielä samanlaista tarvetta oman puhelimen käytölle, sillä he eivät ole yläkouluikäisten tavoin kytköksissä sosiaaliseen mediaan. Toki ylilyöntejä on alakoululaisten keskuudessakin tapahtunut.
– Viime vuonna tuli esille tosi räikeitä juttuja, joissa oppilaat näyttivät puhelimiltaan toisille sopimattomia ja raakojakin videoita. Ongelma poistui, kun tiedotimme asiasta kotiin, Ronkainen kertoo.
Ronkaisen mukaan puhelimia on käytetty osana opetusta esimerkiksi kahoot-kyselyissä ja kuvaamataidossa. Puhelinten välituntikäytölle hän sen sijaan ei näe tarvetta. Koulun järjessääntöihin on kuitenkin kirjattu, että kännykkää saa käyttää pihalla.
– Osa oppilaista on pihalla ollessaan vain kännykällä. Toisille puhelin on ihan jees, mutta osalle se on ongelma, Ronkainen harmittelee.
Ronkaisen mielestä voisi olla parasta, jos alakouluikäiset eivät ottaisi omia puhelimiaan esille koulussa ollessaan. Hän muistuttaa, että yhteys kotiin voidaan hoitaa opettajan ja akuuteissa tapauksissa myös koulun kansilan kautta – aivan kuten ennen vanhaankin. Yläkoulun puolella opettava Sari Laurila ei sen sijaan lämpene ajatukselle.
– Sehän olisi melkoinen digiloikka taaksepäin, jos vanhemmat saisivat lapseensa yhteyden vain kanslian kautta.