En oikein käsittänyt RL:ssa (27.11.) olleesta mielipiteestä otsikolla Kenen perinteet mikä jutun tarkoitus olisi. Huolta pitää tietysti kantaa aina ja nykyään kuuluu olla huolissaan enemmän muiden perinteistä kuin omistamme. Mutta sittenkin.
Meidän perinteemme eivät kovin kummoisia ole. Vaatimattomia eivätkä missään nimessä loukanne ketään muita. Joulukirkko varhain aamulla. Jalassa ja käsissä mahdollisesti äidin kutomat uudet ihanalle aidolle lampaanvillalle tuoksuvat lapaset ja sukat. Paljon muuta ei siellä pukinkontissa ollutkaan.
Ulkona oli pimeää. Kotiin jätettiin reiluuttaan joulun kunniaksi pihavalo palamaan. Yksi lamppu eteisen nurkalla. En muista joulukirkon meininkien mitenkään ahdistaneen taikka päälle kaatuneen. Tunnelma oli harras joulun sanomaa kunnioittava. Kirkonseutu oli kovin kaunis. Sankari- ja omaisten haudoille oli sytytetty kynttilät.
Kaiken köyhyyden ja karuuden keskellä päivä oli kaunis ja harras. Juhlatunnelman muistaa.
Tänään kaiken krääsän ja tavaranpaljouden keskellä joulutunnelma saattaa hyvinkin olla hukassa. Kun se vielä lehtien palstoilla kyseenalaistetaan sillä peruasteella, että ei loukattaisi ketään toisin ajattelevaa.
Kyllä meillä on käsittääkseni vielä oikeus viettää joulua omia perinteitämme kunnioittaen.Turvallisesti rajojemme sisällä.
Talvisota alkoi kahdeksankymmentä vuotta sitten. Poikaraukat lähtivät resuisissa vaatteissaan kohti kuolemaa sinne jonnekin.Eikö tässä olsi ihan riittävästi kunnioitettavaa perinnettä.