Valtuustoehdokkuus on iso ja vaativa prosessi. Oman vaaliviestini olen yksinkertaistanut näin: kaupunki on yhteinen kotimme. Rinnastuksen kautta voi pohtia, miten asioiden on oltava, jotta kaikilla olisi kodissa hyvä olla. Kodissa meillä on sekä oikeuksia että velvollisuuksia sen mukaan, missä elämänvaiheessa olemme. Kunnanjohtajana pidin johdonmukaisesti kiinni siitä, että talouden on oltava kunnossa ja talous on myös kodin selkäranka. Talous ei ole kuitenkaan vain euroja vaan siihen sisältyy rahan ohella toiminnan koko kirjo, esimerkiksi elinkeinojen kehittäminen, maankäyttö ja kaavoitusasiat ja kuntalaisten elämän edellytysten ja hyvinvoinnin edistäminen eli järjestämisvastuun lukuisat tehtävät. Kaupungin ollessa yhteinen kotimme, ei ketään tai mitään tahoa voi jättää ulkopuolelle. Henkisten ja aineellisten asioiden on oltava kunnossa kaikilla silloinkin, kun joku ei kykene osallistumaan yhteisten velvoitteiden hoitamiseen.
Toinen kaupunkimielikuva on asunto. Muutaman vuoden ikäinen kuntaliitos hakee vielä uomiaan ja Oulun kokeminen yhdeksi kokonaisuudeksi ei ole sujunut kivuitta. Kuten perheen asioiden, on asunnonkin oltava kunnossa. Kukaan meistä ei haluaisi asua sekasotkun keskellä epäkäytännöllisessä kopperossa, kun toisen käytössä on hieno ja tilava olohuone. Isossa kaupungissa voi helposti syntyä käsitys, että vain kaupunkikeskus on tärkeä ja ympäristö jää hoidotta. Kaupunginosien ja niiden asukkaiden arjen sujuminen on kestoaihe, joka vaatii huolellista valmistelua ja kestäviä ratkaisuja tärkeistä lähipalveluista. Huonerinnastukseen palatakseni, erityisesti lapsilla, vanhuksilla ja niillä, jotka ovat muiden avun varassa, on oltava säälliset asuintilat, siis helppo ja turvallinen palveluverkko ympärillään.
On selvää, että yksi valtuutettu tekee oman osuutensa ja parhaansa muiden rinnalla. En koe mielekkääksi poimia kuntapalveluiden tai kuntalaisten joukosta vain tiettyjä asioita, vaan katson asioita kokonaisuutena. Lähes 17 vuoden kokemus kunnan johtamisesta ja kunta-asioista on hyvä antaa eteenpäin kaupunkini ja sen asukkaiden käyttöön. Innostuksen lisäksi yhteisten asioiden hoitaminen vaatii taitoa, rohkeutta ja realismia, koska kodin kunnossapito vaatii myös kovia päätöksiä. Uskon myös, että yli puoluerajojen löydämme keinot hyvän oululaisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Vielä olen rohjennut ripauttaa toiminnan sekaan sen ehkäpä oleellisinta ainesosaa ja käyttövoimaa- rakkautta.