Historiallinen muutos kuntakentässä askarruttaa paitsi kuntavaaliehdokkaita myös kuntalaisia. Kuntien talousarviot keskimäärin puolittuvat ja työntekijöistäkin noin kolmannes siirtyy sote-uudistuksen myötä maakuntien palvelukseen.
Mitä jää kuntien omaan päätäntävaltaan vuodesta 2019 lähtien? Elinvoiman vahvistaminen korostuu kiistatta aikaisempaa tärkeämpänä. Siihen kuuluvat kiinteästi vetovoimaisuuden, yritysten toimintaedellytysten ja osaamisen kehittäminen. Kunnan vetovoimaisuus muodostuu viihtyisästä ja terveellisestä asuinympäristöstä, järkevästä kaavoituksesta ja erilaisista liikunta- ja kulttuuripalveluista. Nämä palvelut tukevat asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, mikä on jatkossakin kunnan perustehtävä.
Ilman kannattavaa ja kasvuhakuista yritystoimintaa kunnan elinvoima kuihtuu. On luotava houkutteleva toimintaympäristö yrityksille järjestämällä tontteja ja kunnallisteknisiä ratkaisuja. Yrityksille tulee olla tarjolla myös ammattitaitoista työvoimaa. Uusien yritysten ja työpaikkojen avulla kunnan tulopohja vero- ja maksutuloina vahvistuu, mikä varmistaa myös kilpailukykyisten palveluiden järjestämisen.
Kunnan palveluissa korostuvat osaamiseen liittyvät sivistys- ja koulutuspalvelut. Lapsille ja nuorille on pystyttävä takaamaan maakunnan parhaat koulutuspalvelut. Vahva peruskoulutus on portti jatkokoulutukseen, mikä varmistaa ammattiin valmistumisen ja työllistymisen. Osaamiseen liittyy myös kuntalaisten oikeus elinikäiseen oppimiseen. On pystyttävä tarjoamaan ajanmukaisia kirjastopalveluja, aikuiskoulutusta, kulttuuritapahtumia jne. Kunta ylläpitää myös liikuntatiloja sekä retkeilyreittejä, mitkä edistävät asukkaiden hyvinvointia.
Tulevaisuudessa ”vain muutos on pysyvää”. Myös Kempeleen kaltaiset keskisuuret kunnat voivat menestyä, jos niillä on kyky uudistua ja tehdä tulevaisuutta ennakoivia ratkaisuja.
On käytettävä enemmän aikaa tulevaisuuden hahmotteluun. Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta on kuitenkin kiistatonta, että heikotkin signaalit luovat vankemman pohjan reagoida tuleviin muutoksiin. Kunnan toimintaa ohjaavat jatkossa enemmän yhdessä tekeminen ja kumppanuudet, siis yhteiset tavoitteet elinkeinoelämän, sivistystoimen ja eri sidosryhmien kanssa. Uudessa toimintaympäristössä nousevat esille myös kuntalaisten osallistamista aktivoivat menetelmät. Läpileikkaava digitalisaatio ja sosiaalinen media eri muodoissaan tulee valjastaa päätöksenteon tueksi. Näin saamme myös torjuttua kunnallista demokratiaa rapauttavan äänestyspassiivisuuden.