Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lakiluonnokseen kirjatun valinnanvapauden tavoitteena on lisätä asiakkaan päätösvaltaa omaan hoitoonsa, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja parantaa palveluiden laatua. Miksi valinnanvapauden ulottaminen palveluiden loppukäyttäjään herättää suurta epäluuloa ja monesti myös pelkoa? Epätietoisuus johtuu paljolti tiedon puutteesta, eikä sitä lainkaan helpota rankka poliittinen spekulointi.
Lakiluonnoksen mukaan asiakas voi hakeutua valitsemansa peruspalvelun tuottajan, sosiaali- ja terveyskeskuksen (nykyinen terveyskeskus) asiakkaaksi ja samalla valita myös suunhoidon yksikön (nykyinen hammaslääkärivastaanotto). Sote-keskus voi tuottaa palvelut itse tai myöntää asiakkaalle maksusetelin muualta hankittaviin palveluihin. Asiakasmaksu on sama palveluntuottajasta riippumatta.
Mikäli asiakas tarvitsee palveluja, mitkä eivät kuulu oman sote-keskuksen vastuulle, ohjataan hänet maakunnan liikelaitoksen puheille. Liikelaitos tekee asiakassuunnitelman ja hoito järjestetään maakunnan sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa. Vaihtoehtoisesti asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hän hankkii tarvitsemansa palvelut. Henkilökohtainen budjetti myönnetään yleensä runsaan palvelutarpeen piirissä oleville, kuten vanhuksille ja vammaisille.
Terveyspalveluissa valinnanvapaus nopeuttaa potilaan lääkärille pääsyä ja poistaa valtaosin julkisen terveydenhuollon jonot. Nykyjärjestelmässä on ihan tavallista, että jopa työikäisen ihmisen rutiinitoimenpiteeseen pääsy saattaa kestää 6-9 kuukautta. Kansaneläkelaitos tai vakuutusyhtiö maksavat tuolta ajalta sairauspäivärahaa keskiansion mukaan noin 16.000-24.000 euroa, vaikka rutiinileikkaus maksaisi vain 2.500 euroa. Potilas on poissa työelämästä koko jonotus- ja toipumisajan. Olisi kaikkien edun mukaista, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saisivat hoidot viivytyksettä.
Valinnanvapautta koskeva lakiluonnos on parhaillaan lausunnoilla. Näyttää todennäköiseltä, että valinnanvapaus toteutuu porrastettuna siten, että vuoden 2019 alusta laki tulee voimaan suppeampana peruspalveluiden osalta ja laajenee kokeilukauden jälkeen.