Neljälapsisen perheemme arki on täynnä lasten harrastuksia. Kuskaan heitä harrastuksiin, toimin leiri- ja kisareissuilla huoltajana ja koutsina, usein muillekin nuorille. Olen puuseppä ja muusikko. Tällä hetkellä toimin autonkuljettajana ja teen sijaisuuksia muun muassa vanhusten palvelutalolla.
Äkillinen sairaus, pitkä sairasloma ja työttömyys kasvattivat minua. Selvisin vaikeuksista. Tiedän nyt paremmin, miten monenlaisia asioita ihmisten arkeen kuuluu. Hoitohenkilöstö on kovilla, työmäärä ja palkkaus eivät kohtaa, sijaisia on vaikea saada ja vanhuksille tärkeää harrastustoimintaa supistetaan.
Haluan, että hoitohenkilöstön työtaakka helpottuu, henkilökuntaa palkataan riittävästi ja vanhuksilla on mahdollisuus harrastaa ja saada hyvää hoitoa myös elämän ehtoopuolella.
Nuoret ansaitsevat hyvän tulevaisuuden. Tässä asiassa kaikki eivät ole Kempeleessäkään tasa-arvoisia.
Kaikilla ei ole esimerkiksi mahdollisuus harrastaa, jos perheessä on työttömyyttä tai muuten tiukka taloustilanne.
Kunnan tulisi tukea lasten- ja nuorten harrastustoimintaa tarjoamalla seuroille liikunta- ja urheilutiloja edullisesti tai peräti ilmaisesti.
Varsinkin monilapsisten perheiden harrastusmaksut nousevat usein liian suuriksi.
Sote-uudistus huolettaa. Kunnan palvelujen tulee olla ensisijaisesti omille kuntalaisille. Kuntalaisten tulee saada jatkossakin terveyspalvelut nopeasti ja laadukkaasti.