Mistä tuntee aktiivisen kunnan? Siitä, että toimintaympäristössä tapahtuvat laajatkin muutokset osataan nähdä mahdollisuutena uudistaa kunnan roolia ja toimintatapoja. Tulevaisuuden kunnassa voimme entistä paremmin omilla toimillamme ja päätöksillä vaikuttaa siihen, millainen oma kuntamme on asua ja elää: kasvaa ja kehittyä, käydä koulua, tehdä työtä ja yrittää.
Elinvoima, sivistys ja hyvinvointi ovat avainsanoja kuntien uutta roolia paalutettaessa.
Aktiivinen kunta on parhaimmillaan kumppani ja osallisuutta tarjoava toimija, jossa elinvoima syntyy kuntalaisista ja heidän yhteisöistään.
Oulullakaan ei ole varaa hukata vahvoja yhteisöjään.
Kun jollakin kylällä, kaupunginosassa tai suuralueella syntyy aktiivista yhteisöllistä toimintaa, joka yhdistää ja innostaa alueen eri ikäisiä asukkaita, saa väen kehittämään asuinaluettaan, ympäristöään ja alueen palveluita yhdessä, ja hakemaan kehitystä tukevia ratkaisuja yhdessä kuntapäättäjien ja viranhaltijatahojen kanssa, on meillä siinä elinvoimaisuuden kultakimpale käsissämme.
Kyläkoulujen ja suurempienkin kouluyksiköiden ympärille muotoutuneet yhteisöt, kotikoulutoimikunnat, vanhempain- ja asukasyhdistykset tai vaikkapa urheiluseurat, ”höntsäporukat ja lähirähinät” ovat näistä elivoimalähteistä mainioita esimerkkejä.
Parhaimmillaan yhteisöjen toimin rikastutetaan ja monipuolistetaan palveluverkkoamme, ja luodaan vetovoimaa hakeutua ja asettua kuntaan asumaan ja yrittämään.
Kun asuinyhteisö voi hyvin, siellä asuvien perheiden vanhemmat ja lapset voivat paremmin, ja se näkyy positiivisesti varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöissä, yrityksissä, työpaikoilla ja vapaa-ajan harrastusporukoissa.
Kun ihminen saa elää arkeaan siellä, missä tuntee elämänsä täydeksi ja mahdollisuuksia antavaksi, kumpuaa siitä elinvoimaisuuden ydin.
Se ydin voi yhtä lailla olla vetovoimaisen kaupunkivision toteuttamista kuin kyläkoulu-brändin rakentamista – niitä molempia mahtuu laajaan Ouluun.