TYRNÄVÄ Vuonna 1834 valmistunut luhti seisoo vankasti Yli-Ikolan tilan pihassa ja sen takana virtaa Tyrnävänjoki. Näky on kuitenkin harhaanjohtava.
Rakennuksen takapuolella aiemmin ollut joenpenger on painunut useita metrejä alaspäin.
Aiemmin luhdin takapuolella kasvaneet pihakoivut ovat valahtaneet joen varteen, ja luhdin takaosa on osittain tyhjän päällä. Nurkan alla aiemmin sijainnut perustuskivi on nostettu turvaan kiinteämmälle maalle.
– Milloin penger on romahtanut, siitä meillä ei ole tarkkaa tietoa. Mahdollisesti siitä on jo kolme viikkoa. Muistan yhtenä päivänä kuunnelleeni kosken ääntä, että tuota ei ennen ole kuulunut, tilan isäntä Ilkka Matinolli muistelee.
Vajoaman Ilkka Matinolli havaitsi kaksi viikkoa sitten sunnuntaina.
Korjaustoimenpiteet aloitettiin heti. Tärkeintä oli turvata joen vierellä sijaitsevat rakennukset ja poistaa välitön sortumavaara.
Joen viereen ajettiin Tyrnävän koulun työmaalta täyttömaita. Pihassa kävi kuorma-autoralli, sillä maata kertyi noin 20 kuormaa.
– Koulun työmaan maat olivat suuri apu, Ilkka Matinolli toteaa.
Kiireen keskellä käynnistyi myös toinen merkittävä tapahtuma, sillä perheen vauva päätti ilmoittaa tulostaan.
– Mietimme hetken, että mitä tehdään. Totesimme, että kaivurimies osaa kyllä hommansa ja lähdimme keskussairaalaan synnyttämään. Seuraavana sunnuntaina aamuyöstä meille tuli sitten poika, Ilkka Matinolli ja hänen puolisonsa Heli Uitto muistelevat.
Myöhemmin ELY-keskuksen asiantuntijat kävivät myös paikan päällä toteamassa vahingot. Samalla kuitenkin päätettiin jättää korjaukset talvikaudelle. Maaperän jäädyttyä töiden tekeminen koneilla on huomattavasti helpompaa.
– Huomasimme myös, että maapohja ei kestänyt täytemaan aiheuttamaa painoa, Ilkka Matinolli lisää.
Rantapenkereen äkillinen vajoaminen ei ole poikkeuksellista Tyrnävällä ja Temmeksellä. Tyrnävänjoki on avannut itselleen uoman ja se on vuosisatojen aikana painunut aina vain syvemmälle. Ja kun joki hakee itselleen uutta suuntaa, muutoksia maisemassa on tapahtunut muuallakin.
– Viidentoista vuoden aikana näitä on ollut aika säännöllisesti myös Temmesjoen ja Ängesleväjoen rannoilla, Ilkka Matinolli kertoo.
Vajoamisten syntyä edesauttaa se, että Tyrnävällä maan pintakerroksen alla on paksu savikerros. Keväisin se vettyy ja saattaa luiskahtaa joenuomaan. Niin kävi Matinollinkin pihapiirissä.