Ulla sanoo van­ho­jen ta­va­roi­den olevan uusia pa­rem­pia – tyr­nä­vä­läis­nai­nen opis­ke­lee res­tau­roi­jak­si

Vanhan tuolin restaurointi voi kestää jopa sata tuntia

Johanna Lumijärvi opiskelee restauroijaksi. Kotona Ulla Lumijärvi on tuunannut paljon vanhoja huonekaluja, mutta arvohuonekalut ovat hänelle restauroijana lähes pyhiä. Ne hän haluaa saada takaisin entiseen loistoonsa säilyttäen mahdollisimman paljon vanhoja osia. Niinpä vanhan tuolin päällyskangas ja nastat ovat alkuperäiset, ja keinutuolista löytyy vain nimeksi uutta puuta. jotakin Restauroijakin tarvitsee oman työkalupakin. Sen Ulla Lumijärvi rakensi itse. Sisältä löytyy nyt  muun muassa erilaisia työssä tarvittavia neuloja, nuppineuloja ja nastojen irrottaja.
Johanna Lumijärvi opiskelee restauroijaksi.
Johanna Lumijärvi opiskelee restauroijaksi.
Kuva: Tiina Haapalainen

TYRNÄVÄ Vanhat tavarat ja esineet ovat aina kiinnostaneet Tyrnävällä asuvaa Ulla Lumijärveä, ja sen huomaa astuessaan hänen kotiinsa ja olohuoneeseensa. Se on täynnä vanhoja huonekaluja, joista osan Lumijärvi on kunnostanut ja osan tuunannut uuteen uskoon.

Olohuoneesta löytyy useampi keinutuoli, joista viimeisin oli lähellä hajota käsiin. Kunnes Ulla Lumijärvi sai sen käsiinsä.

– Koulukaverini sanoi, että jos tästä keinutuolista saan istumakelpoisen, hän tarjoaa minulle kahvit. Sanoin, että kiitos, kahvit kelpaavat kyllä, Lumijärvi naurahtaa.

Keinutuolin kunnostaminen oli kyllä odotettua isompi urakka. Ulla Lumijärvi kun halusi kunnostaa sen mahdollisimman paljon vanhoja osia säästäen. Niinpä esimerkiksi käsinojasta löytyy uutta puuta vain sen koristeellisesta päästä.

Ihan täydellinen vanhasta tuolista ei tekijänsä mielestä kuitenkaan tullut, vaikka hän uskaltautuukin olemaan varovaisen tyytyväinen lopputuloksesta.

– Jos nyt alkaisin tekemään tuolia, säästäisin vanhaa vieläkin tarkemmin. Mutta se olisi jo hifistelyä, jota muut eivät välttämättä edes huomaisi.

Keinutuoli on vain yksi vanhoista esineistä, joita Ulla Lumijärvi on entisöinyt viime vuoden syksystä lähtien. Tuolloin hän päätyi opiskelemaan huonekalurestaurointia Pikisaareen. Päätymisestä todellakin voi puhua. Vielä syksyn alkaessa Lumijärvi oli kirjoilla Raahessa Lybeckerin oppilaitoksessa, missä hän oli aloittanut sisustajan opinnot syksyllä 2015.

Koulukaverini sanoi, että jos tästä keinutuolista saan istumakelpoisen, hän tarjoaa minulle kahvit. Sanoin, että kiitos, kahvit kelpaavat kyllä.

– Huomasin Pikisaaren koulutuksen jo alkaneen, mutta silti soitin koululle. Kyselin peruutuspaikkaa, ja minut kutsuttiin haastatteluun. Pääsykoetehtävien jälkeen sain opiskeluoikeuden. Vaihdoin opiskelupaikkaa siis lennosta, parin päivän sisällä.

Hetkeäkään Ulla Lumijärvi ei kuitenkaan epäillyt ratkaisuaan.

Lybeckerissä opiskellessaan hän huomasi puutöiden ja etenkin huonekalujen entisöinnin ja verhoilun olevan hänen juttunsa.

– Vanhat tavarat ovat uusia parempia. Niissä on sielua ja tunnetta.

Opinnot ovat nyt puolivälissä. Niihin liittyen Lumijärvi perusti myös ensimmäisen yrityksensä, Restullan. Kokeiluluontoisen NY-yrityksen (nuori yrittäjyys) kautta Lumijärvi on päässyt testaamaan yrittäjyyttä ja entisöimään huonekaluja muillekin kuin itselleen.

Tekemistä on ollut enemmän kuin Lumijärvi osasi arvatakaan.

Yleensä teen samanaikaisesti useampaa huonekalua. En malta odottaa esimerkiksi lakan kuivumista, vaan minulla pitää olla jotakin muuta tekemistä siksi aikaa.

– Puskaradio on toiminut. Ihmiset ovat löytäneet minut tuttaviensa kautta.

Vaikeimmaksi tehtäväksi nuorelle yrittäjälle on osoittautunut oman työn hinnoittelu. Vanhan jousituolin restaurointi voi kestää lähes sata tuntia, sillä työvaiheita on kymmeniä. Kaikki asiakkaat eivät olekaan ymmärtäneet kunnostustyön arvoa.

– Onneksi heidän joukkonsa on pieni. Tähän mennessä vain yksi henkilö on todennut sen liian kalliiksi. Olenkin tehnyt kaikille asiakkaille kuvauksen tekemästäni työstä ja sen eri vaiheista. Silloin he varmasti tietävät, mitä huonekalulle on tehty ja ymmärtävät myös hinnan muodostumisen, Ulla Lumijärvi kertoo.

Oma yritys oli oikeastaan ainoa keino päästä harjoittelemaan ja tekemään töitä huonekalurestauroijana. Harjoittelupaikkoja ei nimittäin Oulusta löytynyt, sillä ammattimaisesti työskenteleviä huonekalurestauroijia on erittäin vähän kaupungissa Ulla Lumijärven mukaan.

– Verhoilijoita tai rakennusten restauroijia Oulussakin on useita, mutta huonekaluihin erikoistuneita restauroijia ei niinkään. Hyviä harjoittelupaikkoja onkin lähinnä Etelä-Suomessa, ja perheellisenä ihmisenä minun on mahdotonta lähteä sinne, hän toteaa.

Töitä tehdessä Lumijärvi on huomannut nostaneensa vähitellen omaa rimaansa aina vain korkeammalle. Restauroijana hän on lisäksi tehnyt itselleen ja asiakkailleen yhden asian selväksi. Lumijärvi ei suostu tuunaamaan arvohuonekaluja uuteen uskoon, vaan hän haluaa säilyttää ne entisen näköisenä.

– Siskoni pyysi minua maalaamaan kaksi omistamaansa jugend-tuolia valkoisiksi. Kieltäydyin, sillä se olisi ollut väärin.

Kesän aikana Lumijärvi on pitänyt taukoa opinnoista. Tekemistä tai siis projekteja, kuten hän sanoo, on riittänyt siitä huolimatta. Ne tosin valmistuvat Ulla Lumijärvelle itselleen.

– Yleensä teen samanaikaisesti useampaa huonekalua. En malta odottaa esimerkiksi lakan kuivumista, vaan minulla pitää olla jotakin muuta tekemistä siksi aikaa, hän naurahtaa.

Heinäkuun viimeisenä päivänä oppilaitoksen ovet taas avautuvat Lumijärvelle.

– Saan mennä takaisin koululle, samoin kuin muut NY-yrittäjät. Opinnot tosin alkavat vasta elokuussa.

Ilmoita asiavirheestä