TYRNÄVÄ Tyrnävän pappilassa touhuiltiin kylvömultapussien, siementen ja kastelukannujen äärellä. Muhevan mullan suojiin kylvettiin kolmea eri tomaattilajiketta ja ruohosipulia. Maaseudun sivistysliiton (MSL) Hyvän mielen paikat -hankkeen puutarhatoiminnan aloitukseen saapunut väki kuunteli tarkalla korvalla hortonomi, ekologinen puutarhuri ja permakulttuurisuunnittelija Ulla-Maija Takkusen ohjeita.
– Yksi näistä lajikkeista on Sibirjak, se on Siperiasta peräisin. Nämä ovat kylmän kestäviä tomaattilajikkeita, jotka menevät laatikossa ulkona, Takkunen huikkasi kylvötöiden lomasta.
Touhussa mukana oli myös Hyvän mielen paikat -hankkeen aluevastaava Eveliina Keinänen. Ruohosipulin siemenet hajakylvettiin pieniin turveruukkuihin. Multaan siroteltiin noin 8–10 siementä.
– Nämä voi istuttaa suoraan laatikkoon. Turveruukku hajoaa sinne, Keinänen vinkkasi.
Takkunen kertoi vessapaperirullan hylsynkin olevan kätevä kylvöpuuhissa. Sitä voi käyttää turveruukun tapaan, kunhan vain taittelee ensin pohjan umpeen. Hylsy alkaa maatua mullassa, joten itäneet taimet voidaan istuttaa lopulliseen kasvualustaansa hylsyineen päivineen.
MSL järjestää puutarhatoimintaa Tyrnävällä nyt kolmatta kertaa. Ensimmäisenä vuonna istutettiin vain valmiita taimia ja kasvun ihmettä todistettiin kahden kasvulaatikon voimin. Nyt touhu on laajentunut 19 laatikkoon sekä itse tehtyyn kylvötyöhön ja taimikasvatukseen. Tämän kauden aloitukseen osallistui maltillinen määrä viljelystä kiinnostuneita: paikalla oli Tyrnävän Työpajan ohjaajat J-P Kurola ja Petra Särkelä sekä pajatoiminnassa mukana olevia nuoria.
Puutarhurit kokoontuvat viikoittain ja tapaamiskerroilla on eri teemoja. Takkunen on mukana ohjeistamassa suunnilleen kerran kuussa. Puutarhatoiminta huipentuu taiteiden yöhön 24.8., jolloin päästään syömään itse kasvatettuja kasviksia.
Rei’itetyn kelmun alle kasvamaan asetetut taimet vietiin pappilan kakkoskerrokseen odottamaan seuraavaa kokoontumiskertaa. Takkunen muistutti, etteivät viljelmät tarvitse alkuvaiheessa valoa vaan ne itävät myös pimeässä. Lämpö sen sijaan on kasvustoille hyväksi.
– Kotona laitan laatikot usein leivinuunin päälle. Myös lattialämmitystä voi hyödyntää, Takkunen ohjeisti.
Kevään edetessä taimet pääsevät pappilan seinien sisältä myös ulkoilmaan. Kasvualustoja ulkoilutetaan useampaan kertaan ennen kuin taimet siirretään ulos kasvamaan.
– Sisällä kasvit elävät kuin pumpulissa, ja sitten ne ottavat ulkona heti ensimmäisestä tuulenpuuskasta nokkiinsa. Ulkoilutus tehdään aurinkoisella säällä. Ensimmäisellä kerralla niitä pidetään ulkona maksimissaan tunnin.
Kotioloissa Takkunen karaisee heiveröisten pikkutaimien luonnetta ulkoilutuksen lisäksi myös puhaltelemalla. Myös hänen poikansa Sato-Ensio käy aika ajoin tönimässä taimia ja toivottelemassa niille hyvät yöt iltaisin.
– Näin ne tottuvat ulkoisiin ärsykkeisiin, Takkunen hymyili.
Vanhan kansan mukaan turvallisin aika kasvien ulos istuttamiseen on 10.6., kun hallasta ei enää ole vaaraa.