Tyr­nä­vän uusi hal­lin­to- ja ta­lous­joh­ta­ja Jarno Kil­pi­nen aikoo tii­vis­tää ra­por­toin­tia

Tuore talous- ja hallintojohtaja Jarno Kilpinen sanoo Tyrnävän vastanneen hyvin niitä myönteisiä käsityksiä, joita hänellä oli.

Kuva: Heli Rintala

TYRNÄVÄ Isompi organisaatio, uudet ja erilaiset haasteet. Ne toivat Jarno Kilpisen Lumijoelta Tyrnävän uudeksi hallinto- ja talousjohtajaksi toukokuun alkupuolella. Vielä toistaiseksi Kilpinen jakaa huoneensa Tyrnävän pitkäaikaisen hallinto- ja talousjohtaja Tuula Marttisen kanssa. Hiljaista tietoa siirtyy koko ajan, mistä Kilpinen on tyytyväinen.

– On hyvä, että Tuula on sisäänajamassa minua ja kertomassa, miten on itse hoitanut asiat. Osan teen samalla, osan eri tavalla. Tuulalla on paljon hyviä käytäntöjä, joista on syytä ottaa oppia, Kilpinen sanoo.

Lumijoella osa taloushallinnosta oli ulkoistettu Monetralle, mutta Tyrnävällä kaikki hoidetaan itse. Tämä tarkoittaa Kilpisen työnkuvan kannalta esimerkiksi sitä, että hänellä on esimiestehtäviä aiempaa enemmän.

– Mutta se ei haittaa. Tykkään esimiestyöstä ja siitä, että koko vastuu on meillä.

Ennen Lumijoen talous- ja hallintojohtajan pestiä 45-vuotias Kilpinen toimi pitkään tilintarkastajana Ernst&Youngilla. Hän on myös auktorisoitu julkinen tilintarkastaja, joten näkemystä löytyy sekä yksityisestä että julkisesta taloudenpidosta löytyy. Siksikään sopeutuminen julkishallinnon verkkaisesti pyöriviin rattaisiin ei ole hiertänyt.

– Toimin aiemmin aktiivisesti Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa, ja siellä totuin julkisoikeudellisen yhteisön hitaaseen päätöksentekoprosessiin. Lumijoen kunnan palvelukseen siirtyminen ei ollut minulle shokki. Sopeuduin sinne hyvin.

Tyrnävän kunnan taloustilanne ei ole tällä hetkellä kovin hyvä. Viime vuodelta oli alijäämää, ja kuluvan vuoden budjetissa vyötä on kiristetty roimasti. Valtionosuuksien ounastellaan entuudestaan vielä pienenevän, ja palkkakulut nousevat kahden prosenttiyksikön verran ensi vuonna. Kilpisen arvion mukaan tiukka kulukurin sanelee kuntataloutta vielä ensi vuonnakin.

– Perusasiat on saatava kuntoon, että koneisto saadaan huollettua. Vuoden parin päästä pitäisi olla toinen tilanne – vaikka en tiedä, onko kuntataloudessa koskaan normaalitilannetta, Kilpinen naurahtaa.

Perusasioiden kuntoon saattaminen tarkoittaa esimerkiksi totuttujen toimintatapojen muuttamista sellaisiksi, että euroja säästyy. Tämä ei tarkoita esimerkiksi opetus- ja koulutuspuolella vaikkapa ryhmäkokojen suurentamista, Kilpinen toppuuttelee.

– On etsittävä muunlaisia säästöjä esimerkiksi henkilöstö- ja matkustuskuluista, sijaisten palkkaamisesta ja niin edelleen. Ellei toimintatapoja muuttamalla saada riittävästi säästöjä aikaan, veroäyrin nostaminen on toinen konsti kohentaa kuntataloutta. Mutta se ratkaisu onkin sitten poliittinen päätös.

Kilpinen uskoo myös siihen, että Tyrnävälle saadaan uusia veronmaksajia muuttoliikkeenkin kautta.

– Omakotitontit ovat menneet kuulemma hyvin kaupaksi. Sanotaan, että Tyrnävä on 30 minuutin ajomatkan päässä Oulusta. Kyllä se ajomatka on 28 minuuttia, Oulussa asuva Kilpinen nauraa.

Mitä taas mahdollinen sote- ja maakuntauudistus tuo tullessaan, se jää nähtäväksi. Nyt kuntataloutta suunnitellaan voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan, niin kuin Kuntaliitto on tähdentänyt.

– Jos kristallipallo olisi, voisi toimia toisinkin. Mutta ehkä käyttäisin sitä palloa johonkin muuhun kuin sen tiedon saamiseen, toteutuuko sote-uudistus vai ei, Kilpinen nauraa.

Runsaan kuukauden työpestin aikana Kilpinen on huomannut Tyrnävän vastaavan hyvin hänen ennakkokäsityksiään.

– Minulla oli mielikuva, että Tyrnävä on erittäin nuorekas, kasvava ja eteenpäin menevä kunta, jossa on hyvä työilmapiiri. Kaikki ovat osoittautuneet paikkansa pitäviksi. Sekä kunnan johto että luottamushenkilöt vaikuttavat olevan hyvin asiantuntevaa porukkaa.

Jotain uutta Kilpinen lupaa tuoda kuitenkin tullessaan. Hän aikoo raportoida kunnan taloustilanteesta aiempaa tiiviimmin sekä kunnan johdolle että luottamushenkilöille, jotta päätöksenteko helpottuisi.

Päättäjien on siis muistettava tiukkoina aikoina tehdä päätöksiä talous edellä. Kilpinen korjaa nopeasti:

– Ei talous edellä vaan talous mielessä. Kaikkia päätöksiä ei voida tehdä talouslukujen ehdolla, vaan aina voi tehdä arvovalintoja. Talous antaa raamit, mutta päätöksenteossa voi käyttää harkintaa sen suhteen, mihin resurssit suunnataan.