Myös tämä vuosi näyttää hankalalta. Tuoreiden laskelmien mukaan toimintakulut ylittyvät 1,1 miljoonalla eurolla. Verokertymän kasvu katoaa ensi vuonna palkkakustannusten nousuun. Valtionosuudet pienenevät.
Tulopuolelle tarvitaan lisää rahaa – siis uusia asukkaita ja uusia yrityksiä.
– Aloitimme vyön kiristämisen huhtikuussa. Nyt syksyllä tehdään uusia toimenpiteitä. Tämä vuosi on tiukka, mutta ensi vuodesta tulee tiukempi, Anttila pohtii.
Jos tämän vuoden talousarvioylityksestä haluaa etsiä jotain positiivista, niin arvioidusta summasta varsin pieni osa on kunnan omasta toiminnasta johtuvaa.
1,05 miljoonaa ahmaisee sosiaali- ja terveyspalvelut. Tästä suurimman osan taas lohkaisee erikoissairaanhoito, minkä laskutukseen ei ole mahdollista puuttua.
– On pystyttävä elämään sillä mitä jää lompakkoon, kunnanjohtaja muistuttaa.
Edellisvuosien ylijäämätilillä Tyrnävällä on puskuria noin 4,2 miljoonaa euroa. Sillä miinukselle painuvia tilinpäätöksiä ei kuitenkaan kauaa kaunistella.
Anttila ei kuitenkaan ole huolissaan. Keväällä käynnistetyt toimenpiteet ovat jo hieman oikaisseet ennustuksia. Lisää on luvassa.
– Haaste on saada kurottua säästöä noin 200-300 000 euroa. Toimintaa pitää entisestään tehostaa. Ei niin, että palvelut heikkenisivät, vaan toimenkuvia tarkastellaan uusiksi. Näkisin, että seuraavien kahden, kolmen vuoden aikana isot investoinnit on pidettävä jäissä. Yleisurheilukentän remonttiin pitää saada suunnitelmaraha ensi vuodelle ja toteutus mahdollisesti 2020. Onneksi meillä on rakennukset, kuten koulut kunnossa.
Henkilöstön kanssa työtehtävien läpikäyminen on jo aloitettu. Vesa Anttila kertoo tarkastelun ulottuvan aina johtoryhmään saakka. Hän haluaa osaamisen olevan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tällöin myös apua tarvitseva kuntalainen saa avun oikealla hetkellä.
Tyrnävällä pidetään myös malttia avoimeksi tulleiden virkojen täyttämisessä.
Osaa tehtävistä ei myöskään täytetä heti vakinaisella pestillä vaan määräaikaisuuksilla.
Säästöohjelmaa laatiessa ja sitä toteuttaessa Anttila pitää tärkeänä yhteisen tavoitetilan löytymistä.
– Sitä on pidettävä koko ajan esillä, niin luottamushenkilöiden kuin työntekijöiden keskuudessa. Ja sekin on tiedostettava, ettei taloustilanne ole pelkästään meidän oma vika. Tyrnävällä on tehty ja tehdään paljon hyvää. Olen katsellut 90-luvun alun suosikkisarjaa Metsoloita ja huomannut, että samankaltaisten ongelmien kanssa on silloinkin painittu.
– Olen ollut yli kymmenessä suomalaisessa kunnassa töissä. Näppituntuma on, ettei Tyrnävä suinkaan ole kuoleva pitäjä. Päinvastoin. Meillä menee moni asia paljon paremmin kuin monessa muussa kunnassa.
Anttila kehuu useaan otteeseen tyrnäväläistä henkeä. Sen huomaa pesiskentän reunalla, kahvikeskusteluissa tai leikkivissä lapsissa. Siksi sote-pilvetkään eivät kunnanjohtajaa hirvitä. Sote- ja maakuntauudistuksen osalta Tyrnävällä ollaan päätösten osalta maltillisia: kiinteistöjä ei olla myymässä eikä toimintaa ulkoistamassa.
– Joskus kannattaa olla etujoukoissa, joskus tulla takana. Me kuulostelemme ja laskeskelemme. Tarvittaessa pidetään kytkin pohjassa.
Tarkkaan Anttila ei vielä tehostamistoimenpiteitä halua käydä läpi, sillä kaikkien työntekijöiden kanssa keskusteluja ei ole käyty.
– Useita johtotason tehtäviä kuitenkin tarkastellaan yhdessä. Toimintaa ei voi tehostaa ilman, että vähemmällä väellä saadaan aikaan enemmän.
Tämän vuoden aikana iso joukko Tyrnävän johtavia viranhaltijoita on siirtynyt uusiin tehtäviin. Esimerkiksi johtoryhmä meni yhtä henkilöä lukuun ottamatta uusiksi.
– Se oli meille uhka, riski tai mahdollisuus. Nyt voi sanoa, etteivät riskit ole realisoituneet. Kun motivaatio ja asenne ovat kohdallaan, lähdetään heti oikeaan suuntaan, Anttila tietää.
Asukasluku on kunnassa hieman notkahtanut aiempien vuosien kasvupyrähdyksistä. Syntyvyys on pienentynyt, mutta myös muuttoliikkeessä Tyrnävä on hävinnyt naapurikunnille.
Nyt tilanne näyttää korjautuvan. Vesa Anttila iloitsee kuumana käyvästä tonttikaupasta.
Heinäkuun puolivälin tietämillä vapaiden tonttien määrä oli huvennut 26:een.
Nykyisten tonttivarantojen lisäksi kunnalla ei ole uusia kaavoitussuunnitelmia. Niitä ryhdytään laatimaan, kun uusi kehittämispäällikkö aloittaa tehtävänsä elokuussa.
– Itse näkisin, että Tupostien varsi Oulun suuntaan olisi houkuttelevaa aluetta. Mutta kunnalla ei ole siellä maata eikä keskusteluja maanomistajien kanssa ole vielä aloitettu. Meidän pitää kuitenkin markkinoida itseämme enemmän. Saada viesti perille, ettei esimerkiksi Oulun ja Tyrnävän väli ole autolla pitkä.
Täsmämarkkinointia kunta tekee jo esimerkiksi 22. syyskuuta, jolloin Oulun Rotuaarin näytöllä pyörii kunnan uusi markkinointivideo. Samalla kunta ja tämän vuoden Perunamarkkinat tuovat itseään esille.
