Torikauppa ei ole vapaa-ajan toimintaan verrattavaa puuhastelua, vaan vakavaa ammattitoimintaa perheiden leivänhankinnan turvaamiseksi. Lähes jokaisessa kaupungissa ja kunnassa on tehty markkinoista kesätapahtumien vetonaula, kesämatkailun täky.
Tyrnävällä järjestetään päivän mittaiset perunamarkkinat 29. syyskuuta. Tapahtumassa täyttyy kaksi hyvien markkinoiden oleellista tekijää: on oltava runsaasti markkinakauppiaita ja asiakkaille on järjestettävä viihteellistä ohjelmaa. Kaikki markkinoille tulevat eivät tule etsimään ostettavaa, vaan tulevat nauttimaan tunnelmasta.
Perunamarkkinat avaa pienyrittäjille tien tuotteiden suoramyyntiin. Vaikka suuryritykset hallitsevat julkisuutta, niin talouselämä pyörii pitkälle pienten ja keskisuurten yritysten varassa. Pienyrittäjien merkitys hyödykkeiden ja palvelujen tuottajina korostuu, sillä Suomessa yli 40 prosenttia yrityksistä toimii yksinyrittäjänä.
Heistä löytyy runsaasti erilaisia tuotteiden tekijöitä. Ongelmana on se, miten tuotteet saadaan vaihdettua rahaksi. Suomalaista päivittäiskauppaa hallitsee 2-3 suurta ketjua. Käsityöntekijöillä ja alkutuottajilla on mahdoton tehtävä päästä ketjun hyllylle. Esteenä on pienet toimitusmäärät ja tiukka ketjun ohjaus.Tuotteista saatava hinta ei useinkaan peitä edes tuotantokustannuksia.
Monet pienyrittäjät eivät näe mielekkäänä myydä tuotteitaan marketeihin. Hyllynpää ei anna kasvoja käsin tehdyille tuotteille eikä se kerro tarinoita.
Pienestäkin suoramyyntitoiminnasta saattaa muodostua hyvin merkittävää myyntitoimintaa. Maskun huonekaluketjun omistaja Toivo Sukari opetteli kaupankäynnin alkeita myymällä sian porsaita. Tavaraketju Kärkkäistä pyörittävä Juha Kärkkäinen kierteli aikanaan linja-autolla Pohjois-Suomen markkinoita ja toreja. Oululainen Lauri Kela oli nuoruudessa tunnettu torikauppias, joka rakensi Oulun keskustaa kiinteistön, joka vieläkin tunnettaan Anttilan tavaratalona.
Ihmiskunnan historiassa ei koskaan ole ollut nykyisenkaltaista ajanjaksoa, jolloin yksityishenkilöt tai pienyritys pystyy haastamaan suuria, jopa kansainvälisiä yrityksiä. Internetin aikakaudella hyvänä esimerkkinä on nuorten pystyttämät pelialan yritykset, joiden arvo on noussut muutamassa vuodessa satojen miljoonien eurojen arvoisiksi. Harvoista torikauppiaista tulee tavaratalon omistajia tai yrityksien pääjohtajia. Monelle meistä riittää se, että olemme kehittäneet tuotteen, joka tekee omistajan tyytyväiseksi ja antaa myyjälle hyvän mielen.
Pienyritystoiminta vaatii rohkeutta, riskinottoa, stressin sietokykyä ja sinnikkyyttä. On totuttava siihen, että päähän potkijoitakin löytyy. Silti yrittäjyys on palkitsevaa. Se antaa sisätlöä elämään vaikka aina se ei takaa palkansaajan tasoista toimeentuloa eikä eläkekertymää. Monet yrittäjät ovat henkilöitä, jotka haluavat työskennellä itsenäisesti ja heidän luonteelle ei sovi säännölliset työajat ja palkkatulo.
On ilo nähdä, kun moni pienyrittäjä saa merkittävän toimeentulon Tyrnävän perunamarkkinoilta. Hyötyjänä on alkutuottajien lisäksi koko talousalue. Tyrnävä saa tunnettavuutta palvelu- ja kesämatkailukohteena.