Tyr­nä­vän lu­kios­sa aloitti 30 opis­ke­li­jaa – mo­ni­muo­toi­nen lu­kio-ope­tus palasi kuntaan seit­se­män vuoden tauon jälkeen

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tauno Uitto muisteli August Sahlstenista kerrottaneen, että hän piti tiukkaa ja kovaa kuria juustomestareita kouluttaessaan, ja toivoi lukiolaisten ottavan historiasta hyväksi todetut käytännöt avukseen koulutyössä.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tauno Uitto muisteli August Sahlstenista kerrottaneen, että hän piti tiukkaa ja kovaa kuria juustomestareita kouluttaessaan, ja toivoi lukiolaisten ottavan historiasta hyväksi todetut käytännöt avukseen koulutyössä.
Kuva: Kim Kauppi

TYRNÄVÄ Meijerialueen rikas ja värikäs historia sai kunniakasta jatkoa, kun meijerin ensimmäisen juustomestarin August Sahlstenin mukaan nimetty lukio avattiin juhlallisesti torstaina.

Uudessa lukiossa aloitti tällä erää 30 opiskelijaa.

Oulun lyseon lukion alaisuudessa toimivan yksikön opetus hoidetaan monimuotomenetelmällä, eli osa opetuksesta annetaan videoyhteyden välityksellä. Yhteistyötä tehdään ainakin Oulun ammattikorkeakoulun kanssa, jonka järjestämänä on mahdollisuus opiskella biotalouden opintokokonaisuus.

Avajaisjuhlassa ei ylisanoja säästelty, vaan Tyrnävällä tuntui vallitsevan yleinen konsensus siitä, että lukio on aina paikkakunnalle kuulunutkin.

Kunnanjohtaja Vesa Anttila totesi avajaisten olevan suuri ilonaihe kuntalaisille.

– Olen pitkään toiminut opetusalalla, ja olen sitä mieltä, että lukio on osa menestyvän kunnan vetovoimaa. Iso kiitos kuuluu Oulun opetustoimelle, lyseon lukiolle ja Tyrnävän viisaille päättäjille.

Tämä miljöö on täynnä historiaa: täällä sijaitsi Suomen ensimmäinen harjoittelujuustola, ja Sahlsten itse on käyskennellyt näillä kulmilla.

Oulun kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja Pekka Fredriksson.

– Tyrnävän lukio oli jo aiemmin edelläkävijä, ja olemme sitä edelleenkin: August Sahlsten -lukio on tänä päivänäkin ainutlaatuinen kokonaisuus ja kiinnostaa toteutuksensa puolesta valtakunnallisestikin. Lisäksi on hyvä muistaa, että teemme tätä nyt ihan valtioneuvoston luvalla – emme viekkaudella, emme vääryydellä, Fredriksson totesi viitaten aiemman lukiokokeilun kohtaamaan byrokratiaan.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tauno Uitto aisti tilaisuudessa monin tavoin historian siipien havinaa.

– Tämä miljöö on täynnä historiaa: täällä sijaitsi Suomen ensimmäinen harjoittelujuustola, ja Sahlsten itse on käyskennellyt näillä kulmilla. Täällä sijaitsee nyt eräänlainen Tyrnävän hyvinvoinnin alue, ja paras kiitos työstämme on, että nuoret arvostivat omaa lukiota ja hakivat siihen.

Lyseon rehtori Mika Aalto korosti hänkin lukion roolia edelläkävijänä.

– Numeraalisesti puhumme pienistä asioista, mutta henkisellä tasolla tämä on monin osin iso juttu.

Kansanedustaja Tapani Tölli intoutui muistelemaan aiempaa lukiokokeilua ja sen tuomio onnistumisia.

– Silloinkin ihmeteltiin sitä, miten nuoret mukamas pärjäävät keskenään ilman aikuisia, että koulunkäynti menisi ihan hulinaksi. No, ei mennyt.

– Tähän monimuotoisuuteen ja tekniikan kehittymiseen liittyen minulla on osuva muistokin: kerran lukiolta oli videoyhteys Australiaan, ja se hämmästytti minua suuresti. Että maailma on tosiaan tässä, käden ulottuvilla ja kaikkien saatavilla, Tölli muisteli.

Mainos
Rantalakeuden pelit

Pelaa Rantalakeuden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä