TYRNÄVÄ Tyrnäväläisen urakoitsijan Heikki Patalan ja Tyrnävän kunnan välisten näkemyserojen oikeuskäsittelylle laitettiin viimein piste. Vuoden 2012 loppupuolelta alkusyttönsä saanut oikeusprosessi päättyi siihen, ettei Tyrnävän kunta saanut enää valituslupaa Korkeimpaan oikeuteen. Sekä Oulun käräjäoikeus että Rovaniemen hovioikeus oli ratkaissut riidan Patalan hyväksi. Kunta oli valittanut myös käräjäoikeuden päätöksestä.
Tyrnävän kunta joutui maksamaan Patalalle vahingonkorvausta 90 000 euroa korkojen kera sekä tämän oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.
Oikeusjuttu sai alkunsa kunnan tarjouspyynnöstä jääalueiden ja latujen kunnossapidosta vuosiksi 2013-2016. Toinen tarjouksen jättäneistä yrittäjistä oli Patala. Kilpaileva tarjous voitti, koska se oli Patalan tarjousta edullisempi. Kilpailevaan tarjoukseen oli kuitenkin tehty varaus, että mikäli yrittäjä ei saa kaikkia kenttiä hoitaakseen, koko tarjous voidaan vetää pois.
Sekä Patala että käräjäoikeus katsoivat, että varauman takia tarjoukset eivät olleet hinnaltaan vertailukelpoisia, ja yrittäjien tasapuolinen ja syrjimättömän kohtelu vaarantui. Siksi kunnan olisi pitänyt hylätä varaumia sisältävä tarjous ja valita Patalan tarjous. Samaan lopputulokseen päätyi myös hovioikeus: sen tulkinnan mukaan tarjouskilpailun voittaja oli jättänyt yhdistelmätarjouksen, vaikka tarjoukset olisi pitänyt antaa kohdealueittain.
– Jokaisen kentän kunnossapito piti hinnoitella erikseen. Jos tarjous on sidottu kaikkien kenttien kunnossapitoon, niin totta kai yhden kentän hinnan voi laskea edullisemmaksi. Itse laskin tarjoukseni niin, että pystyn huoltamaan kentät vaikka voittaisin vain yhden kentän, Patala kertoo.
Käräjäoikeus kritisoi myös tarjouspyynnössä olevaa lausumaa kokonaisedullisimman tarjouksen hyväksymisestä. Käytännössä tarjouskilpailun voitti halvin tarjous, eikä esimerkiksi pyydetyillä kalustoluetteloilla ollut loppupeleissä merkitystä, vaikka Patala oli tarjouspyynnön perusteella niin ajatellut. Hän sanoo oman kalustonsa olevan huomattavasti kilpailijan kalustoa monipuolisempi.
– Hankintapäätös on siten tehty erilaisin perustein, kuin se on ilmoitettu tehtäväksi. Tarjoajille on voinut perustellusti syntyä sellainenkin käsitys, että kalustoluetteloa käytettäisiin kokonaistaloudellisuuden arvioimisessa, päätöspöytäkirjoissa sanotaan.
Käräjäoikeus huomauttaa, että Tyrnävän kunta olisi voinut nämä virheet huomattuaan tehdä hankintalain mukainen hankintanoikaisu oma-aloitteisesti, mutta näin se ei tehnyt. Tyrnävän kunta ei katsonut hovioikeuteen tekemässään valituksessa aiheuttaneensa Patalalle vahinkoa, vaikka tarjouspyyntö olikin virheellinen. Varauma ei kunnan mielestä estänyt vertailemasta tarjouksia keskenään. Hovioikeus ei väitteille lämmennyt.
Tyrnävän kunta teki hankintapäätöksen 18. lokakuuta 2012, ja tarjouskilpailun voittaneen yrittäjän kanssa solmittiin sopimus jääalueiden ja latujen kunnossapidosta 21. joulukuuta 2012. Patala jätti asiasta oikaisuvaatimuksen kunnalle vasta 3. tammikuuta 2013 eli lähes kaksi kuukautta valitusajan päättymisen jälkeen.
Patalan mielestä kunnan tekemien virheiden laajuus ja eriarvoinen kohtelu kävi ilmi vasta ostosopimusvaiheessa. Tämän vuoksi hän ei voinut saattaa asiaa myöskään markkinaoikeuden ratkaistavaksi 14 päivän kuluessa.
– Kävin selvittämässä asiaa useita kertoja kunnantalolla sen jälkeen, kun hankintapäätös oli tehty. Siellä luvattiin selvitellä asiaa, mutta koskaan mitään ei kuulunut.
Pitkän ja välillä stressaavankin prosessin lopputulokseen Patala on tyytyväinen.
– Kolmen vuoden työt menivät minulta ohi. Nyt tämä tapaus on selvä, ja haluan kiittää kaikkia joilta sai apua ja tukea tämän prosessin aikana.
Kunnanjohtaja Marjukka Manninen myöntää, että kilpailutuksessa tapahtui virheitä. Kunta halusi kuitenkin viedä asian hovioikeuteen, koska piti sitä ennakkotapauksen luonteisena. Vuoden 2010 jälkeen hankintapäätökseen tyytymätön on voinut hakea muutosta oikeusasteissa ainoastaan saattamalla asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi.Samasta syystä kunta pyysi valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
– Kunnalle tällä on merkitystä hankintalain näkökulmasta. Päätöksestä ei valitettu valitusaikana eikä käytetty hankintalain mukaisia valitusmahdollisuuksia. Korvauksia haettiin suoraan käräjäoikeudesta. Meidän näkemyksemme on, ettei käräjäoikeuden olisi pitänyt tulkita hankintalakia lainkaan, Manninen sanoo.
Tällaiset tapaukset asettava Mannisen mukaan kunnan ja yrittäjät tukalaan tilanteeseen: uskaltaako sopimuksia enää solmia, vaikka hankintapäätös olisikin saanut lainvoiman? Kuinka kauan kilpailun hävinnyt voi hakea kunnalta korvauksia käräjäoikeuden kautta?
Hovioikeus ei ottanut lainkaan kantaa kunnan näkemykseen, että Patala olisi itse aiheuttanut vahingon laiminlyömällä muutoksenhakuohjeissa mainitut aikataulut. Hovioikeuden mielestä näitä väitteitä ei esitetty käräjäoikeudessa, eikä siis myöskään hovioikeudessa.
Mannisen mielestä on harmillista, että tarjouskilpailun hävinneillä on tapana valittaa kunnan tekemistä hankintapäätöksistä.
– Tällaiseen kierteeseen joutuminen ei ole kenenkään edun mukaista, vaikka sillä saataisiinkin omaa sopimuskautta jonkin verran jatkettua.
