Johtaminen ei läheskään aina ole mukavaa, mutta se on välttämätöntä. Se sisältää pitkiä päiviä, paljon huolta, joskus murhetta, harvoin kehuja ja aina paljon vastuuta. Tyylejä on monia, mutta kaikkia yhdistää vastuu ja tavoitteellisuus. Johtaminen on helppoa silloin, kun talous- tai henkilöstöresurssia on yltäkyllin. Näin on nykyään harvoin kuntakentällä, valitettavasti.
Hyvä johtaminen on keskeinen menestystekijä. Kuntajohtaminen on kunnan perustehtävän haltuun ottamista ja vastuun kantamista kunnan asukkaiden hyvinvoinnista, paikallisesta elinvoimaista sekä kestävästä kehityksestä nyt ja tulevaisuudessa. Kuntajohtaminen on kokonaisuus, joka muodostuu johtamisen eri näkökulmista ja tasoista.
Johtaminen tarkoittaa aina viime kädessä ihmisten toiminnan ohjaamista kohti haluttua tavoitetta tai päämäärää. Johtamista ja päätöksiä ohjailee kunnan keskeinen asiakirja, kuntastrategia ja -visio.
Johtaminen yhdistetään usein ensisijaisesti organisaatioon tai työyhteisöön, mutta kunnassa johtamisen lähtökohtana ovat samalla kuntalaisten hyvinvoinnin sekä koko kuntayhteisön ja sen elinvoiman johtamisen näkökulmat talousjohtamisen ohella ja usein juuri talous asettaa reunaehtoja.
Kunnan itsehallinnollisen olemuksen ja laajan tehtäväkentän vuoksi johtamistehtävät kunnassa jakaantuvat luottamushenkilö- ja ammattijohtamiseen. Jatkuvasti yhä nopeampien muutosten keskellä toimiminen edellyttää kunnalta ketterää ja tietoon perustuvaa strategista johtamista. Samalla karttalehdellä oleminen johtavien luottamushenkilöiden ja virkamiesten kesken on tässä kaiken a ja o.
Poliittinen johtaminen kuuluu kunnan johtaville luottamushenkilöille. Luottamushenkilöiden johtamistyössä korostuu strateginen johtaminen ja siihen liittyvä tavoitteiden asettaminen, päätöksenteko ja arviointi. Luottamushenkilöjohtajuudessa tärkeintä on koko kunnan tahdon määrittely ja vastuu kuntalaisille.
Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ovat keskeisessä roolissa kunnan poliittisessa johtamisessa. He johtavat poliittista prosessia kulloisenkin asian alkumetreiltä lähtien ja seuraavat johtavien virkamiesten asioiden valmistelua yhdessä kunnanjohtajan kanssa. He omalla toiminnallaan vaikuttavat kunnan avoimeen ja vuorovaikutukselliseen toimintakulttuuriin ja luottamuksen ilmapiiriin. Tätä korostaa poliittisen- ja ammattijohtamisen tiivis yhteistyö, luottamus, arvostus ja roolien kunnioitus. Erityisesti kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat yhdessä kunnanjohtajan kanssa näyttelevät tässä isoa roolia.
Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisuudessa kunnan organisaatiota ja toimintoja valtuuston ja hallituksen päätösten ja linjausten perusteella. Jotta johtaminen olisi menestyksellistä, se edellyttää avointa ja välitöntä vuoropuhelua niin kunnan johtoryhmän kesken kuin kunnanjohtajan, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien välillä.
Kunnan toiminnan strateginen johtaminen edellyttää johtamisen eri ulottuvuuksien huomioimista. Kuntajohtamisen näkökulmia ei voida nähdä pelkästään toisistaan erillisinä johtamisen paradigmoina, vaan kuntajohtamisessa yhdistyvinä näkökulmina. Näistä jokainen edellyttää relevanttia tietoa sekä sen yhdistämistä kunnan kokonaisvaltaiseen tiedolla johtamiseen. Johtamisen eri näkökulmat korostuvat eri keinoissa edistää kuntastrategiassa linjattuja tavoitteita.
Kuntajohtaminen on yksi kokonaisuus, joka muodostuu muun muassa seuraavista toisiaan täydentävistä näkökulmista: kuntayhteisön näkökulma, muutoksen näkökulma, hyvinvoinnin näkökulma, elinvoiman näkökulma, konserninäkökulma, talousnäkökulma, prosessi- ja laatunäkökulma, ohjelma- ja projektinäkökulma, eettinen näkökulma, verkosto-, innovaatio- ja henkilöstönäkökulma.
Toivotan kaikille terveyttä ja voimia sekä pieniä askelia kohti normaalia eloa!
Vesa Anttila
kunnanjohtaja
Tyrnävä