Kolumni

Tyr­nä­vän kun­nan­joh­ta­ja Vesa Anttila aloit­taa Kun­ta­kuu­lu­mi­sia -ko­lum­ni­sar­jan: Lii­kun­nas­ta hy­vin­voin­tia

Liikunta -sana on yhdistävä käsite, joka sisältää liikkumisen muodot kilpaurheilusta arki-, terveys- tai hyötyliikuntaan. Viimeaikoina mm. koululiikunnan MOVE-testit ovat saaneet runsaasti palstatilaa. En suoranaisesti ota nyt kantaa koululiikuntaan, vaan keskityn erityisesti terveyttä ja hyvinvointia lisäävään liikuntaan ja sen merkitykseen. Yhdelle se tarkoittaa sauvakävelyä hyvässä porukassa samalla jutellen, toiselle kovaa punttitreeniä työpäivän jälkeen tai kolmannelle talven polttopuiden tekoa. Joku saattaa saada jo riittävän liikunta-annoksensa fyysisestä leipätyöstään, jolloin hänelle terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan tulisikin sitten olla sekä kehoa että mieltä huoltavaa vastapainoa työlle. Mielestäni olennaista ei ole laji tai liikuntamuoto, vaan se, että ylipäätään liikkuu riittävästi.

Liikunta tuottaa iloa ja nautintoa, tai niin sen ainakin pitäisi tehdä. Se opettaa ja kasvattaa myös tavoittelemaan suunnitelmallisesti jotain itselle tai yhteisölle tärkeää tavoitetta. Liikunta ja urheilu opettaa myös epäonnistumaan ja pettymään, kasvamaan vahvemmaksi henkisesti ja fyysisesti. Liikunnalla on tutkitusti merkittävästi ehkäisevä, hoitava tai kuntouttava vaikutus lukuisiin terveysongelmiin. UKK-instituutin johtajan mukaan Suomessa liikkumattomuuden arvioidaan maksavan 1-2 miljardia euroa vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on painottanut liikunnan merkitystä väestön hyvinvoinnille ja terveydelle. Kyseisen ministeriön asettama liikunnan ohjausryhmä onkin linjannut tavoitteekseen, että tulevaisuudessa suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän.

Lasten ja nuorten liikunnan merkitys on yhä korostuneempi nyky-yhteiskunnassamme. Eriarvoistuminen liikkujiin ja liikkumattomiin on nähtävissä kasvavana ilmiönä. Vanhempana joudummekin usein miettimään, miten meidän tulisi kannustaa lapsia liikunnan pariin kuitenkaan liikaa painostamatta.

Aiemmin lasten fyysinen liikkuminen toteutui hyvin pitkälti luonnollisena osana lapsen arkipäivää kodin askareissa touhuten. Nykyään yhä useamman lapsen ja nuoren fyysinen toimeettomuus on suuri uhka digitaalisen viihteen, somen ja pelien maailmassa. Liian vähäiseksi jäävä liikunta heikentää jo alle kouluikäisen lapsen terveyttä ja kehitystä. Tällöin motoriset perustaidot jäävät vajavaisiksi ja lapselle voi kehittyä ylipainoa ja muita terveyshaittoja. Mielestäni vanhempien tuleekin tiedostaa liikkumisen tärkeys lapselle ja ymmärtää liikkumattomuuden aiheuttamat riskit.

Jo pienestä pitäen arkiympäristön virikkeellisyys ja läheisten kannustus liikunta-aktiivisuuteen vahvistavat liikkumisesta saatavia myönteisiä kokemuksia. Juuri nämä myönteiset kokemukset liikkumisesta toimivat myöhemmän vaiheen kasvussa liikkumisen pääomana, joka auttaa säilyttämään liikunnallisuuden läpi koko elämän.

Liikunnalla on keskeinen rooli ihmisen koko elämän aikana. Työikäisten väestön toimintakykyä ja terveyttä heikentävät erityisesti liikunnan puute ja epäterveelliset elämäntavat. Säännöllinen liikunta vahvistaa sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja. Säännöllinen liikkuminen heijastuu vähäisempinä sairauspoissaoloina, työkyvyn paranemisena ja laadukkaampina elinvuosina.

Kannustan ja haastan teitä jokaista liikunnallisempaan elämään!