TYRNÄVÄ Tyrnävän kirkossa on tehty syksyn aikana tutkimuksia ja kartoituksia, jotta saataisiin selville vuonna 1873 rakennetun, Museoviraston suojeleman kirkon kunto. Näytteitä on otettu joka puolelta kirkkosalia pääasiassa lattiarakenteista.
Myös kirkon ikkunoiden ja ovien kunto on tutkittu. Ajan hampaan puremia on selvästi nähtävillä esimerkiksi kirkon ulkovuorauksessa ja -maaleissa.
Kuntokartoituksen tulokset valmistuvat ensi keväänä, jolloin tiedetään tarkemmin kirkon peruskorjauksen tarve ja laajuus.
– Sen jälkeen voimme priorisoida korjauskohteet, tehdä aikataulun ja budjetin, sanoo Tyrnävän seurakunnan talouspäällikkö Kaisa Suutari.
Kirkkokansa on jo aistinvaraisesti voinut todeta, että Tyrnävän kirkossa on erikoinen haju. Tämän vuoksi kirkossa on tehty myös sisäilmatutkimuksia. Suutarin mukaan niissä ei ole havaittu mitään hälyttävää.
– Kenenkään ei tarvitse miettiä, voiko kirkossa olla. Haju tulee sellaisista rakenteista, joita kirkkoa korjatessa on vuosien mittaan käytetty.
Peruskorjauksen yhteydessä puntariin joutuu esimerkiksi kirkon lämmitysjärjestelmän uusiminen. Nykyisin Tyrnävän kirkossa on suora sähkölämmitys, ja talvikuukausina sähkönlaskun hintalappu saattaa olla nelinumeroinenkin.
– Kunnan kaukolämpöverkko menee suhteellisen läheltä kirkkoa. Joudumme pohtimaan, olisiko mahdollista liittyä esimerkiksi siihen tai ratkaista kirkon lämmitys jotenkin muuten edullisesti ja hyvin. Mutta nämä ovat vielä spekulaatioita, Suutari toppuuttelee.
Myös lämmöneristys, ilmastointi, sisä- ja ulkovalaistus sekä av-järjestelmän uusiminen ovat olleet esillä. Seurakuntalaiset ovat hekin ottaneet kantaa kirkon remonttiin.
– Seurakuntalaisilta on tullut monenlaisia ehdotuksia muun muassa valaistukseen ja äänentoistoon liittyen. Esille ovat nousseet myös näytöt, joista voisi seurata virsien numeroita tai jopa sanoja. Tällainen ei ole ehkä prioriteettilistan kärkipäässä, varsinkaan kun emme tiedä miten Museovirasto suhtautuisi kiinteisiin rakenteisiin.
Seurakuntalaiset ovat esittäneet ajatuksiaan myös esteettömästä liikkumisesta kirkossa.
– Otamme ilolla vastaan kaikki näkemykset. Jos niitä ei voida tässä vaiheessa toteuttaa, niin voihan se olla mahdollista myöhemmin.
Kirkon peruskorjauksen hankesuunnitteluvaihe aloitettiin viime elokuussa peruskorjaustyöryhmän ohjauksessa. Hankkeen asiantuntijoina ovat muun muassa LVI-suunnittelija, sähkösuunnittelija ja arkkitehti.
– Hankesuunnitteluvaihe saadaan valmiiksi ensi keväänä, joten remonttia ei varmaankaan voi vielä ensi vuonna aloittaa. Kirkon peruskorjaus voisi toteutua vuonna 2019 tai 2020, Suutari uumoilee.
Kustannusarviostakin on Suutarin mukaan paha sanoa vielä mitään. Lähiympäristön muiden kirkkoremonttien perusteella voi ennustaa, että todennäköisesti remontin hintalappu on yli kuin alle miljoonan euron.
– Kovasti tietysti toivomme, että saisimme kirkkohallitukselta avustusta. Yleensä se on suojeltujen kirkkojen peruskorjauksiin osallistunut.
Tyrnävän kirkon edellinen remontti tehtiin 2000-luvun alkupuolella. Silloin remontoitiin urkuparvea ja urkuja. Myös alttarilla tehtiin korjaustöitä. 1990-luvulla kohennettiin kirkon ulkorakenteita.
Tyrnävän seurakunta on varannut tämän vuoden talousarvioon 150 000 euroa kirkon remontin hankesuunnitelman laatimista varten.
