TYRNÄVÄ Tyrnävän ja Muhoksen rajalle on valmistumassa maakunnallisesti merkittävä suoluonnon suojelualue. Peurasuon ja Vesisuon yhdessä muodostama suojeluvarausalue on suuruudeltaan noin 450 hehtaaria, josta Tyrnävän kunnan puolelle sijoittuu hieman yli kolmannes.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on käynyt neuvotteluja maanomistajien kanssa tämän vuoden alusta lähtien. Alueella on yhteensä 35 maanomistajaa.
Ylitarkastaja Teppo Syrjälä kertoo, että jo noin kolmannes alueen maanomistajista on tehnyt maakaupan tai maanvaihdon sopimuksella. Lisäksi on perustettu yksityismaan suojelualue, jolloin alue on jäänyt yksityiseen omistukseen suojelualueeksi.
– Neuvotteluissa on edetty tehostetusti, sillä Peurasuo-Vesisuon luonnonsuojelualue on yksi tärkeimpiä suojeluhankkeita maakunnan alueella. Se valittiin ely-keskuksen erikoiskohteeksi, sillä kyseiset suot ovat luonnonarvojensa takia tärkeimmästä päästä kaikista jäljellä olevista suojelemattomista arvokkaista suokohteista, Teppo Syrjälä toteaa.
Peurasuo-Vesisuon luonnonsuojelualueesta on tehty varaus Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan. Kaava on ollut lainvoimainen maaliskuun alusta lähtien, kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi vahvistuspäätöksestä tehdyt valitukset.
– Sekä Peurasuo että Vesisuo ovat arvokkaimpia jäljellä olevia suojelemattomia ja pääosin luonnontilaisia soita, mitä maakunnan alueelta löytyy, Syrjälä huomauttaa.
Peurasuon ja Vesisuon alueelle muodostettava luonnonsuojelualue on Syrjälän mukaan tärkeä myös siksi, että Haukiputaalla sijaitseva, Natura 2000-verkostoon kuuluva suoalue Kummunlammit-Uikulanjärvi on päässyt osittain kuivahtamaan. Syynä kuivahtamiseen on ollut ympäröivän alueen maankäyttö.
Peurasuo-Vesisuon aluetta on suunniteltu mahdolliseksi kompensaatioalueeksi Natura-verkostoon.
Vesisuo sijaitsee kahden rantadyynivallin välissä Hailuodon-Rokuan tasoittuneella harjujaksolla. Se kuuluu katkonaiseen hiekkamaiden suosukkessiosarjaan. Sarjan nuorimmat suoaltaat ovat Hailuodossa ja vähän vanhemmat Kempeleessä.
Vesisuon tärkein luontoarvopiirre on sen itälaidalla esiintyvä arokosteikko. Kyseinen arokosteikko kuuluu Pohjois-Pohjanmaan suurimpiin, ja kyseessä on valtakunnallisen tason luontokohde.
Peurasuon tärkein piirre luontoarvojen kannalta on se, että kyseessä on useiden rantadyynivallien välissä sijaitseva, hyvin laaja ja varsin vanha rantavallisuo Hailuodosta lähtevällä katkonaisella hiekkamaan suokehityssarjalla.
– Molemmat suot ovat myös tärkeitä lintusoita. Alueen pesimälintulajisto on hyvin monipuolinen ja runsaslukuinen ja se sisältää useita suojelun kannalta tärkeitä lajeja.
Tärkeitä lintulajeja alueella ovat esimerkiksi metsähanhi ja jouhisorsa. Uhanalaisuusluokituksessa metsähanhi on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi ja jouhisorsa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Peurasuo-Vesisuolla liikkuessa törmää useasti myös liroihin, joilla on alueella voimakas kanta.
– En tiedä, kuinka paljon lintutarkkailijat alueella sitten liikkuvat. Peurasuo ja Vesisuo ovat vetisiä ja hyvin vaikeakulkuisia paikkoja, varsinkin sulan maan aikaan. Muinaisia rantavalleja kulkien alueeseen kuitenkin pääsee tutustumaan.
Suojeluhanke on tarkoitus saada kokonaan valmiiksi vuoden tai kahden sisällä. Neuvottelut maa-alueista tehdään Teppo Syrjälän mukaan tämän vuoden aikana.
– Valtiolle hankitut alueet muodostetaan myöhemmin viralliseksi suojelualueeksi, joskin käytännössä ne ovat suojelun piirissä heti, kun ne on ostettu tai vaihdettu valtiolle.
Myös sopimuksella suojellut yksityismaan suojelualueet ovat virallisia suojelualueita heti Ely-keskuksen antaman ja lainvoimaiseksi tulleen päätöksen jälkeen.
