TYRNÄVÄ Pelto pölyää John Deeren paripyörissä, kun tyrnäväläinen maanviljelijä Jaakko Uitto pyörähtää kylvöillä.
Tällä kertaa pellolle kylvettävä siemen ei ole ihan tavanomainen näille leveyspiireille. Kylvökoneessa on maissia, jonka Uitto levittää noin puolentoista hehtaarin peltosaralle.
Maissin viljeleminen eläinten rehuksi on tavallista Keski-Euroopassa ja Etelä-Suomessakin, mutta ei Kalajokea pohjoisempana. Uitto on tiettävästi ainut, joka kokeilee sitä Pohjois-Pohjanmaalla.
– Kylvin maissia kokeiluluonteisesti jo viime vuonna, mutta kesä ei ollut sille suotuisa. Tähkät kyllä muodostuivat, mutta ensimmäisten pakkasten jälkeen kasvu tyrehtyi, Uitto kertoo.
– Rikkaruohontorjuntakin meni liian myöhäiseksi,
Mies ei kuitenkaan kokemuksestaan lannistunut, vaan päätti yrittää tänä vuonna uudelleen, vaikka kokeilu onkin riskialtista.
Jos kasvukaudesta tulee riittävän pitkä, maissirehusta voi saada maitotilan sarvipäille erittäin proteiinipitoista ruokaa.
Pohjoisen pelloille kylvetään aikaista maissilajiketta, jonka kasvukausi alkaa toukokuun puolivälissä ja päättyy vasta syyskuun loppupuolella.
Maissin pitää ehtiä tekemään tähkän, mutta se ei saa olla aivan valmis. Näin tähkän tärkkelyspitoisuus jää riittävän korkeaksi.
Uitto kylvää maissin tavallisella kylvökoneella, joka säädetään maissnsiemenille sopivaksi.
Kylvöjen riviväli on 75 senttiä, joten rikkaruohoille jää reilusti tilaa kasvaa.
Rikkaruohontorjunta tehdään tavallisesti kahdesti kesässä.
– Etelä-Suomessa kylvöt laitetaan usein muovin alle, jotta lämpöä kertyy riittävästi. Se pitää myös rikkakasvit loitolla.
Uiton mukaan maissinviljelyä hankaloittaa hieman Suomen valoisat yöt. Jotta maissi kasvaisi hyvin, se vaatisi pimeäjaksoja.
Esimerkiksi viime syksynä Uitto havaitsi maissin kasvavan reippaasti syksyn pimeiden tultua.
Kun sato on korjuuvalmis, se korjataan ja säilötään aumaan.
Uitto laskeskelee, että jos maissisato onnistuu edes kohtuullisesti, sen rehuarvo on kolminkertainen vastaavaan heinämäärään verrattuna.
– Lehmän vatsa pystyy käyttämään tärkkelyksen hitaasti hyväkseen. Maississa oleva tärkkelys sulaa lehmän pötsissä rehuviljaa hitaammin, minkä vuoksi lehmä pystyy hyödyntämään sen paremmin.
– Tämä taas mahdollistaa suuremman maidontuotantomäärän. Tuotantopanoksetkin ovat kohtuulliset.
Maissinsiemeniä tarvitaan vain kymmenen kiloa hehtaarille, ja niiden hinta on kohtuullinen.
– Isoja investointeja ei tarvitse tehdä.
Toisin kuin nurmirehu, maissi pitää kylvää joka vuosi. Se nostaa hivenen kokonaiskustannuksia.
Uitto toivoo, että sadon määrä ja lehmien tuotostason nousu tasoittavat kustannuksia.
Tyrnäväläisviljelijä nauraa olevansa ainoa yllytyshullu, joka on tällä seudulla innostunut kokeilemaan maissin viljelyä.
– Minulla on kovasti mielenkiintoa ja halua kokeilla uusia asioita ja innovaatioita.