Tyr­nä­väl­lä reh­to­ri­na toi­mi­nut Jani Ala­kan­gas siirtyy Pie­la­ve­den si­vis­tys­joh­ta­jak­si

Kirkkomännikön ja Rantaroustin koulujen rehtori Jani Alakangas ei pidä läksiäisiä. ”Eihän tässä kukaan ole kuollut!”, hän muistuttaa.
Kirkkomännikön ja Rantaroustin koulujen rehtori Jani Alakangas ei pidä läksiäisiä. ”Eihän tässä kukaan ole kuollut!”, hän muistuttaa.
Kuva: Susanna Tikka

Kirkkomännikön ja Rantaroustin koulujen rehtori Jani Alakangas sanoo olevansa haikealla mielellä. Hän on jättämässä loistavaksi luonnehtimansa työyhteisönsä Tyrnävällä. Alakangas nimittäin valittiin joulukuun puolivälissä Pielaveden kunnan sivistysjohtajaksi. Hän ottaa tehtävän vastaan 21. tammikuuta, ja on jäänyt pitämään kertyneitä lomia pois.

Taaksensa hän jättää viisi ja puoli vuotta kestäneen rehtorinpestinsä.

– Aikansa kutakin. Toivon kuitenkin, että Tyrnävällä jatketaan positiivisella ja eteenpäin katsovalla mielellä, mietitään innovatiivisia ratkaisuja ja toteutetaan niitä rohkeasti, Alakangas sanoo.

Alakangas sanoo nauttineensa ajastaan Tyrnävällä. Töitä tehtiin hyvällä sykkeellä yhdessä, ja epäonnistuakin sai.

– Jos työyhteisössä ei ole lupaa mokata, ei myöskään uskalleta kokeilla mitään eikä opita uutta, Alakangas korostaa.

Rehtori muistuttaa, että Kirkkomännikön ja Rantaroustin kouluissa on hyvä toimintakulttuuri ja tahto viedä asioita eteenpäin. Se tuskin muuttuu henkilöstövaihdosten myötä.

Mielenkiintoinen ja persoonallinen hakuilmoitus kiinnosti.

Alakankaan päätös lähteä Pielavedelle ei ollut hätiköity. Hän sanoo, että monenlaisia mahdollisuuksia ja työtehtäviä oli tarjolla aiemminkin, mutta hän halusi olla mukana viemässä päätökseen Rantaroustin koulun rakennushanketta. Liikkuvasta junasta ei hänen mielestään pidä kevein perustein hypätä pois.

Rakentamisprojektista Alakankaan mieleen on jäänyt muutama tärkeä virstanpylväs. Harjannostajaiset hernekeittoineen. Heinäkuun 27. päivä vuonna 2017, kun hän sai Rantaroustin koulun avaimet käteensä. Ensimmäinen toimintavuosi, jonka aikana nähtiin, että koulusta tuli toimiva kokonaisuus.

– Kun sivistysjohtajan paikka tuli auki Tyrnävällä, hain sitä. Olihan se jo silloin signaali, että tällainen työtehtävä olisi kiinnostanut. Totta kai silloin katselee myös muihinkin suuntiin, vaikka ei aktiivisesti muualle haekaan.

– Satuin huomaamaan, että Pielavedellä oli sivistysjohtajan paikka auki. Mielenkiintoinen ja persoonallinen hakuilmoitus kiinnosti.

Vaikka Alakankaalla ei ole ollut yhteyksiä Pielavedelle, hän kuuli kunnasta paljon hyvää, mikä rohkaisi laittamaan hakupaperit sisään. Kunnan opetustoimen lisäksi hänen vastuualueeseensa kuuluu myös muun muassa kansalaisopiston toiminta.

– Hakuprosessi oli hyvin määrätietoinen ja raikas. Askelmerkit olivat tiedossa heti, ja kunnanjohtaja oli prosessissa aktiivisesti mukana. Haastattelutilanteessa tämä positiivinen fiilis vain vahvistui.

Alakangas tuli valituksi tehtävään 23 hakijan joukosta.

Valintapäätöksen tultua lainvoimaiseksi Alakangas aikoo irtisanoa itsensä rehtorin tehtävistä.

– En aio hakea virkavapautta. Näin Tyrnävällä voidaan rauhassa miettiä, miten siellä jatketaan.

Alakangas nauraa, ettei hänen työmatkansa juuri pitene uuden työnantajan myötä. Päivittäinen työmatka Haukiputaan Kellosta Tyrnävälle ja takaisin oli 100 kilometriä. Viikoittainen työmatka Pielavedelle on 500 kilometriä.

– Perhe jää tässä vaiheessa Kelloon ekaluokkalaisen ja eskarilaisen takia ja siksi, että vaimolla on yritys. Etsin Pielavedeltä asunnon, ja luotan kunnan suositukseen, että työntekijät pitäisivät yhden etäpäivän viikossa. Voisin olla Pielavedellä neljä päivää ja Kellossa kolme päivää viikossa.

Läksiäisiä Alakangas ei ole suunnitellut pitävänsä.

– Eihän tässä kukaan ole kuollut! Puhelimet toimivat, ja yhteydessä aiotaan olla puolin ja toisin. Sparraaminen on tärkeää, ja sitä pitäisi tehdä enemmänkin, jotta oppisimme toinen toisiltamme.

Yhden lupauksen Alakangas antaa. Hän aikoo käydä maanantaisin pelaamassa sählyä Tyrnävän kunnan työntekijöiden vuorolla niin kauan kuin paikkakunnalla on.

Ilmoita asiavirheestä