TYRNÄVÄ Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vierailee tulevana perjantaina Tyrnävällä yrittäjäyhdistyksen vieraana. Vaikka päivän ohjelma melko tiivis onkin, hän aikoo ehdottomasti piipahtaa Tyrnävän kirkossa.
Käynnille on hyvä syy. Kirkon alttaritaulussa esiintyvän Madonnan mallina on ollut Pentikäisen isoäidin äiti, torniojokivarressa syntynyt Iida Eerika Juntti (myöhemmin Liakka).
Pentikäiselle on kerrottu, että hänen isoisoäitinsä oli pitäjän kuulu kaunotar, hienopiirteinen ja ruskeasilmäinen. Ei siis ihme, jos alttaritaulun vuonna 1907 maalannut T.J. Tuhkanen halusi hänet mallikseen. Sitä Pentikäinen ei tiedä, miten taidemaalari mallinsa löysi.
Tyrnävän seurakunta sai alttaritaulun lahjoituksena rovasti Adolf Castrenin perikunnalta.
– Iida kuoli tuberkuloosiin vain 44-vuotiaana, Pentikäinen kertoo.
Pentikäinen tutustuu vierailullaan toki muihinkin kohteisiin: Rantaroustin kouluun, meijerialueeseen, Pömilään, Shaman Spiritsiin ja Hannuksen piilopirttiin.
Alunperin suunniteltiin, että Pentikäinen piipahtaisi myös perunamarkkinoilla.
– Valitettavasti en pääse. Kummipoikani menee juuri sinä päivänä naimisiin, ja kummin on tärkeää olla läsnä, hän pahoittelee.
Pentikäisellä on Tyrnävän yrittäjille kuitenkin paljon terveisiä. Erityisesti hän haluaa muistuttaa viimeisimmän yritysbarometrin esiin tuomista asioista.
– On huolestuttavaa, että kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt laskuun. Kasvu ei ole itsetarkoitus, mutta pääsääntöisesti yritysten pitäisi hakea kasvua, koska se vie eteenpäin, Pentikäinen huomauttaa.
Häntä huolettaa myös se, että digitalisaation mahdollisuudet näyttävät jäävän monelta yritykseltä hyödyntämättä.
Rohkeuden puutettako?
– Digitalisaatio voi tehostaa prosesseja, parantaa tuottavuutta ja helpottaa markkinointia. Ei ole yrittäjää, jota digitalisaatio ei koskisi. Sitä ei pidä pelätä.
Postiviisiakin asioita on nähtävissä.
Suomessa on 62 000 vientiä tai kansainvälistä yritystoimintaa harjoittavaa pk-yritystä.
Internetin ja verkkokauppojen avulla moni pienikin yritys voi toimia tehokkaasti ja kansainvälistyä nopeasti.
Huolien puolelle taas voi laskea yrittäjien ikääntymisen.
– Meillä 40 prosenttia yrittäjistä on siinä iässä, että eläkeikä koittaa kymmenen vuoden sisällä. Jokaisen yrittäjän olisi erittäin tärkeää miettiä, milloin ja miten hän luopuu yritystoiminnastaan ja mistä hän löytää sille jatkajan. Yrittäjäksi aikova taas voisi pohtia, voisiko hän kenties ostaa valmiin yrityksen.
– Tämä on myös suuri kansallinen kysymys. Eläkeikää lähestyvät yrittäjät työllistävät noin 250 000 suomalaista.
Maaseutukunnat ovat yrittäjyyden näkökulmasta keskenään hyvin erilaisessa asemassa. Yrittämisen mahdollisuuksiin vaikuttaa elinkeinorakenne, kaupunkien läheisyys, historia ja jopa luonnonolosuhteet.
– Tyrnävällä on yrittämiselle poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet: se voi hyötyä paljon vieressä olevasta vetovoimaisesta ja kehittyvästä kaupungista. Suomessa käynnissä oleva kaupungistumiskehitys voi myös tarjota maaseudulle kilpailuetuja.
Pentikäisen mukaan yrittäjyyden perinne on usein vahvin alueilla, joissa ei ole teollisuutta. Näin on erityisesti Pohjanmaalla.
– Yrittäjyyden arvostus on parantunut Suomessa, ja tähän on vaikuttanut osaltaan myös kasvatustyö. Esimerkiksi 4H-järjestö tekee tässä suhteessa erittäin hyvää työtä.
– On myös tärkeää, että on esikuvia: nuoria, menestyneitä yrittäjiä. Asenteiden ja elämänarvojen muutos suosii sekin yrittäjyyttä. Digitaalisuus luo mahdollisuuden tehdä töitä missä vain, mikä lisää vapautta.
Pentikäisen mukaan yrittäjyyden arvostuksen nousuun vaikuttaa näiden lisäksi työelämän muutos. Nuoret ymmärtävät, että yrittäjyys on yksi vaihtoehto, jos haluaa työllistyä. Aiemmin ei esimerkiksi kulttuurialalla ollut juuri yrittäjiä, nyt on.
Pentikäisen mukaan on erittäin iso haaste saada perinteiset yritykset uusiutumaan ja kehittymään.
– Se edellyttää sitä, että pk-yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten välinen yhteistyö tiivistyy. Usein yliopistot keskittyvät vain isoihin yrityksiin. On luotava uutta yhteistyötä pk-yritysten ja yliopistojen välille.
Kunnan toiminnalla on iso merkitys yrityksen hyvinvoinnille ja menestykselle. Pentikäisellä on tukku kysymyksiä, joita jokaisessa kunnassa olisi syytä pohtia.
– Pitääkö kunta yrittäjistään huolta? Annetaanko yrittäjille elintilaa julkisten asiakkuuksien kautta vai ajatellaanko, että asiat hoidetaan viranhaltijoiden voimin? Kuinka kiinnostuneita kunnassa ollaan yritysten ongelmista ja tarpeista? Onko herkkyyttä auttaa käytännön asioissa? Miten nopeasti apua saa?
Myös kunna ilmapiiri on tärkeä.
Siedetäänkö erilaisuutta? Kestetäänkö se, jos yritys menestyy?
Kunnan palveluiden on oltava kunnossa ja verotuksenkin siedettävää.
– Luottamuksella on iso merkitys. Ei yrittäjä halua toimia kunnassa, jossa vain riidellään.
Pentikäinen on havainnut kuntia kiertäessään sen, etteivät yrittäjät perustele yrityksensä sijaintia pelkillä järkisyillä.
Ehkä tärkeimmäksi perusteeksi nousee toistuvasti yksi sana: kotiseuturakkaus.
– Monelle yrittäjälle on konsultin laskelmia tärkeämpää kiintymys siihen paikkaan, jossa on saanut kasvaa ja jolle haluaa antaa jotain takaisin.