Tyr­nä­vä­läis­syn­tyi­nen Kauko lähtee ra­ken­ta­maan Pa­les­tii­nan val­tio­ta

Tyrnäväläissyntyinen Kauko Aaltomaa on tehnyt pitkän uran poliisihallinnossa ja viimeiset kahdeksan vuotta sisäministeriössä poliisiosaston ylijohtajana. Nyt häntä kutsuvat kansainväliset tehtävät Lähi-Idässä.

Kuva: Sisäministeriö

TYRNÄVÄ HELSINKI Monet tyrnäväläiset muistavat vieläkin sisäministeriön poliisiosaston ylijohtajan, tyrnäväläissyntyisen Kauko Aaltomaan paitsi nykyisistä ansioistaan, myös tästä: hän voitti poikien moniottelun suomenmestaruuden vuonna 1975. Tyrnävän Tempausta edustanutta Aaltomaata valmensi ängesleväläinen Antti Matinolli.

– Meillä on Antin kanssa päivälleen 20 vuotta ikäeroa, Murrossa syntynyt ja kasvanut Aaltomaa naurahtaa.

Lupaava urheilu-ura loppui kuitenkin jalkavaivoihin. Limingassa käydyn lukion jälkeen nuortamiestä kutsui varusmiespalvelus ja ura poliisina. Hän työskenteli Oulun poliisilaitoksella ja sen jälkeen keskusrikospoliisissa. 1980-luvulla hän vietti pitkiä aikoja YK-tehtävissä Lähi-Idässä, Afganistanissa ja Pakistanissa.

Tämän jälkeen hän toimi lyhyen Lapin komennuksen jälkeen pääkaupunkiseudulla: eri tehtävissä keskusrikospoliisissa, Etelä-Suomen lääninpoliisijohtajana ja vuodesta 2010 lähtien siviilivirassa sisäministeriön poliisiosaston ylijohtajana.

Nyt miestä kutsuvat kuitenkin uudet haasteet. Jo tällä viikolla hän pakkaa tavaransa ja lähtee Lähi-Itään. Edessä on pesti EU:n siviilikriisinhallintamission johtajana Palestiinassa, jossa hänellä on alaisina eri alojen asiantuntijoita 20 eri maasta. Hänet valittiin tehtäväänsä syyskuun loppupuolella.

– Kävin EU:n vuoden kestävän koulutuksen ja hain paikkaa keväällä, kun se tuli auki. Olen kiinnostunut kansainvälisistä asioista. Tuntui, että minulla on tehtävään tarvittava kokemus, Aaltomaa sanoo.

EU on vetänyt siviilikriisinhallintaprojektia Palestiinassa vuodesta 2006 lähtien. Sen tavoitteena on rakentaa Palestiinaan demokraattisen valtion tarvitsemia rakenteita, kuten esimerkiksi poliisitoimi, syyttäjä-, oikeus- ja vankeinhoitolaitos ja ministeriöitä. Näin halutaan valmistautua siihen hetkeen, kun Palestiinan valtio jonain päivänä perustetaan.

– EU:n hankkeessa on tehty jo valtavasti työtä. On koulutettu ja mentoroitu palestiinalaisia. Tähän on tullut paljon rahallista tukea EU:n lisäksi myös Yhdysvalloilta, Norjalta ja yksittäisiltä EU-mailta.

– Onkin haasteellista koordinoida hankkeet niin, ettei päällekkäisyyksiä ole. Tämä on EU:n mission yksi tärkeä tehtävä: pitää hanke osaltaan balanssissa muiden toimijoiden tekemisten kanssa.

Ulkopuolisen korvissa kuulostaa merkilliseltä, että sekä palestiinalaiset että Israel suhtautuvat tähän hankkeeseen myötämielisesti.

– Eihän missio toimisi, ellei näin olisi. Israel katsoo, että on myös heidän etujensa mukaista, jos palestiinalaisalueille pyritään luomaan demokratiaa ja nykyaikaista lainsäädäntöä. Tämä on kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä vaativaa työtä.

Aaltomaa nimeää suureksi haasteeksi palestiinalaisten jakautuneisuuden. Vastikään saatiin Egyptin johdolla allekirjoitettua sopimus Fatahin ja Gazan aluetta hallitsevan Hamasin välillä. Sopimus velvoittaa osapuolia sopimaan ristiriitansa ja rakentamaan sovintoa.

– Lähikuukaudet tulevat näyttämään, pitääkö sopimus. Näin virkamiehenä on vain seurattava tilanteen kehittymistä.

Palestiinan valtion perustamisesta on taisteltu sekä poliittisesti että asein aina toisen maailmansodan loppumisesta lähtien, eikä päätepistettä ole näköpiirissä.

Uskooko Aaltomaa itse, että jonain päivänä Palestiina perustetaan?

– Kaikilla alueen toimijoilla on usko Palestiinan valtion toteutumiseen. EU ja muutkin maat ja tahot ovat sitoutuneet siihen, että kahden valtion – Israelin ja Palestiinan – mallia ajetaan eteenpäin.

Työkomennuksensa kestosta Aaltomaalla ei ole vielä varmaa tietoa. EU:n missio kestää vuoden 2018 kesäkuun loppuun saakka, minkä jälkeen sitä todennäköisesti jatketaan taas vuodella, niin kuin tähänkin saakka on tehty.

– Yleensä johtajat ovat olleet tässä tehtävässä 2-3 vuotta, ja siihen minäkin olen henkisesti varautunut.

Aaltomaa ei lähde arvioimaan omia vahvuuksiaan tehtävän hoitamisessa, vaan puhuu suomalaisista yleisellä tasolla.

– Me olemme sinnikkäitä, helposti lähestyttäviä ja hyvin olosuhteisiin sopeutuvia ihmisiä. Voimme omalla avoimuudellamme luoda uusia toimintatapoja. Muut saavat sitten arvioida, mitä minulla on annettavaa tähän tehtävään.

Aaltomaa lähtee Lähi-Itään yksin. Tytär jää Suomeen opiskelemaan.

– Tämä tietenkin helpottaa lähtemistä. Enkä vie sinne kovin paljon mukanani; henkilökohtaisten tavaroideni lisäksi yhteydenpitovälineet ja muutaman valokuvan.