Tyr­nä­vä­läis­käy­tän­tö kisaa voi­tos­ta

Tyrnävä Lakeuden palveluyhdistyksessä kehitetty Jäniskumpu-toimintamalli selvisi finaaliin sosiaalialan vuotuisessa Hyvä käytäntö -kilpailussa. Voittaja selviää 16. maaliskuuta Sosiaalialan asiantuntijapäivillä.
Jäniskumpu-menetelmän yksi tavoitteista on vuorovaikutuksen lisääminen kehitysvammaisen asukkaan ja ohjaajan välillä. Ohjaajat Anne Santaniemi ja Sonja Rönkönharju selaavat kuvakansiota, jota käytetään vuorovaikutuksen tukena.
Jäniskumpu-menetelmän yksi tavoitteista on vuorovaikutuksen lisääminen kehitysvammaisen asukkaan ja ohjaajan välillä. Ohjaajat Anne Santaniemi ja Sonja Rönkönharju selaavat kuvakansiota, jota käytetään vuorovaikutuksen tukena.
Kuva: Markus Paso

Onnistunut toimintamalli vaatii paljon työtä

ja sitoutumista, mutta palkitsee toimiessaan

Jäniskumpu-projekti toteutettiin vuosina 2011-12. Sen jälkeen menetelmä on otettu käytännöksi Lakeuden Palveluyhdistyksessä.

Projekti lähti yhden haastavasti käyttäytyvän kehitysvammaisen asukkaan tarpeista. Hänen kotiuttamista yritettiin yhdeksän vuoden ajan huonoin tuloksin.

– Yleisesti alalle käytetty vanha tapa olisi ollut nostaa valmiustasoa. Se tarkoittaa enemmän ja isokokoisempaa henkilökuntaa, lääkityksen lisäämistä ja huonekalujen pulttaamista lattiaan ja kaiken särkyvän peittämistä turvalasilla. Halusimme kehittää vaihtoehdon, toiminnanjohtaja Tuula Jetsonen kertoo.

Projektista syntyi käytäntö, joka on hyödynnettävissä eri asiakasryhmissä, ei pelkästään kehitysvammaisten parissa. Jetsonen ei ole törmännyt vastaavaan malliin muualla.

Käytännön keskiössä on asukkaan yksilöllinen kohtaaminen, hänen tarpeidensa selvittäminen ja niihin vastaaminen. Tärkeää on, että kaikki työntekijät pystyvät noudattamaan mallia ja sen arvoja sekä sitoutumaan niihin.

Mallissa ohjaajalla on aktiivinen rooli kuuntelijana. Se on usein haastavaa kehitysvammaisten kanssa, joilla on kommunikointivaikeuksia.

Lue lisää uusimmasta Rantalakeus-lehdestä!

Ilmoita asiavirheestä