TYRNÄVÄ Vastauksia saatiin, mutta myös uusia kysymyksiä nousi esiin Fortumin Hausjärven teollisuusjätekeskukseen, Riihimäen kiertotalouskylään ja Nurmijärvellä sijaitsevaan Kekkilän kompostointilaitokseen järjestetyllä tutustumismatkalla. Kaikille asiasta kiinnostuneille tyrnäväläisille järjestetty ilmainen retki liittyi Haurukylään suunniteltuun kiertotalouspuistoon. Matkalle osallistui parisenkymmentä ihmistä: niin kuntapäättäjiä, viranhaltijoita kuin kuntalaisiakin.
Liiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Yrjänä vastasi parhaansa mukaan tyrnäväläisten tenttaukseen, vaikka oli vastikään hypännyt hankkeeseen toisista tehtävistä. Hän esimerkiksi kertoi, että Haurukylän käsittelykeskukseen tulisi Hausjärven käsittelykeskuksen tapaan katokset materiaaleille, jotka eivät saa kastua sekä siilot pölyävälle tuhkalle.
– Me pyrimme pitkäjänteiseen toimintaan, minkä vuoksi esimerkiksi vesienkäsittely on alueella erittäin huolellista.
Tyrnävän kunnan ympäristöjohtaja Matti Mannonen halusi tietää, millaisia vesimääriä käsittelykeskus käyttää vuodessa ja millaiseen jätevesikapasiteettiin on varauduttava. Tyrnävän vesihuolto tarvitsee nämä tiedot kapasiteettinsa varmistamiseksi.
Yrjänä kertoi myös Haurukylään suunnitellun jätteiden loppusijoitusalueen pohjarakenteista mineraali-, tiivistys- ja muovikerroksineen.
– Tyrnävällä loppusijoitusalue on huomattavasti pienempi kuin Porin käsittelykeskuksessa ja käsittelyalue huomattavasti pienempi kuin Hausjärven teollisuusjätekeskuksessa, Yrjänä kertoo.
Kaikkiaan Fortum on varannut Haurukylästä 15 hehtaaria, joista viisi käyttäisiin jätteiden loppusijoituspaikkana ja loput muuhun käyttötarkoitukseen.
Temmesläinen valtuutettu Heleena Nuolioja-Saksio (kesk.) oli huolissaan vaarallisten ja karsinogeenisten aineiden loppusijoittamisesta Haurukylän alueelle.
– Hautaamissyvyys on käytännössä maan pinnalla. Miltä pitkältä ajalta on olemassa tutkimustuloksia muovien ja pohjarakenteiden kestosta? Mehän emme saa ajatella vain kymmenien vaan tuhansien vuosien päähän.
Yrjänä sanoo rakenteiden olevan hyvin pitkäikäisiksi suunniteltuja. Fortumilla on koemuksia toimivista rakenteista 80-luvulta lähtien.
– Valitettavasti pidempää kokemusta ei vielä voi olla. On myös erittäin harvinainen poikkeus, että sateisen syksyn vuoksi tapahtuu esimerkiksi ohijuoksutuksia.
Tyrnäväläiset halusivat myös tietää, loppusijoitetaanko kaikki jätteet Haurukylään vai viedäänkö osa muualle.
Yrjänän arvion mukaan noin puolet vastaanotettavasta jätteesta sijoitetaan Haurukylään, ja määrä todennäköisesti laskee tulevaisuudessa.
– Iso osa tavarasta on pilaantuneita maa-aineksia, jotka tulevat puhdistettaviksi. Myös jätteenpolton pohjakuonaa tulee, ja se voidaan esikäsittelyn ja metallien talteenoton jälkeen käyttää maanrakennuksessa. Metsäteollisuuden jätteet ja suurin osa terästeollisuuden jätteistä menevät nekin hyötykäyttöön.
Kehittämisjohtaja Helena Illikainen muisteli, että tyrnäväläisille on kerrottu kierrätettävän jätteen osuuden olevan koko määrästä jopa 85 prosenttia ja loppuvaiheessa vielä tätäkin enemmän. Näihin lukemiin Yrjänä suhtautui varauksella:
– Tavoite kuulostaa kovalta. Esimerkiksi Hausjärvellä hyötykäyttöön menevän jätteen osuus on 80 prosenttia. On kuitenkin hyvä asettaa tavoite mahdollisimman korkeaksi.
Yrjänän mukaan tuhkia ja muita jakeita kuten savukaasujen puhdistusjätteitä ei loppusijoiteta Tyrnävälle, vaan ne toimitetaan Porin teollisuusjätekeskukseen valmistuvaan uuteen laitokseen.
– Haurukylän käsittelykeskukseen voidaan tuoda myös betonijätettä. Toivottavasti alueelle sijoittuu betonijätteen tuotteistaja.
Kunnanjohtaja Marjukka Manninen kertoi monen tyrnäväläisen kantavan huolta äärioloista. Miten Fortum on varautunut esimerkiksi tulipaloihin?
Yrjänä mukaan pelastussuunnitelma käydään läpi paloviranomaisten kanssa. Haurukylän kohde on sen verran pieni, ettei Tukes osallistu prosessiin. Hausjärven teollisuusjätekeskuksessa on videovalvonta ja sammutusjärjestelmä tulipalojen varalta.
– Keskuksen henkilökunnalla on myös lähinaapureiden yhteystiedot, jotta vaaratilanteista voidaan tarvittaessa ilmoittaa.
Hausjärven teollisuusjätekeskuksen hajuista tulee jonkin verran valituksia lähinaapurustosta. Yksikön päällikkö Markus Lehtosen mukaan hajut tulevat pääasiassa läheiseltä Gasumin biokaasulaitokselta yhdyskuntajätepaaleista. Fortum ei suunnitele Haurukylään biokaasulaitosta.
Käsittelykeskuksen alueella tehdään jatkuvaa haittaeläintorjuntaa, eikä rottaongelma ole Lehtosen mukaan merkittävä.
Fortum EC hakee Haurukylään ympäristölupaa joko 200 000 tai 400 000 vuotuisen jätetonnin käsittelylle. Yrjänä muistuttaa, että keskimääräinen, toteutunut jätemäärä on huomattavasti tätä pienempi.
Tyrnäväläisiä kiinnosti myös Hausjärven teollisuusjätekeskuksen liikennemäärät. Ne vaihtelevat Yrjänän ja Lehtosen arvion mukaan kovastikin.
– Viidestä neljäänkymmeneen autoon päivässä.
Projektipäällikkö Anna Järvinen tutustutti tyrnäväläiset Riihimäen kiertotalouskylään: jätteenpolttolaitokseen ja muovien kierrätyslaitokseen. Pyry Wasander esitteli puolestaan Kekkilän kompostointilaitoksen toimintaa.
Tyrnäväläiset olivat matkan antiin pääasiassa tyytyväisiä.
– Mielenkiintoinen reissu. Toivottavasti täällä heränneisiin kysymyksiin tulee myös vastauksia, tuumaa valtuutettu Esa Saarela (sd.).
Saarelan mielestä Fortumin hanke vaikuttaa selkeältä, koska se on ”hajuton, mauton, ei aiheuta ympäristölle haittaa ja kätketään metsään”.
– Kekkilän lannoitetehdas mietityttää enemmän, vaikka sekin jää metsän suojiin. Saadaanko varmuus siitä, että hajuhaitat eliminoidaan?
Tulevasta kiertotalouspuistosta alle kilometrin päässä asuva Matti Huttunen piti hänkin matkaa hyvänä ja avartavana.
– Laitosten toiminta oli sellaista, mitä odotinkin. Mahdolliset hajuhaitat jäivät eniten askarruttamaan.
Huttunen myöntää, että hän on suhtautunut kiertotalouspuistoon tähän saakka kielteisesti, mutta jää nyt puntaroimaan asiaa vielä tarkemmin.
– Jos haluan myydä taloni viiden vuoden kuluttua, saanko sen myytyä käypään hintaan? Lisäksi liikenneturvallisuusasiat mietityttävät, kun raskas liikenne lisääntyy. Tällä hetkellä juuri Haurukylän kohdalla on ainut turvallinen ohituspaikka Haarasillan ja Temmeksen välillä.
Mannisen mukaan kiertotalouspuistosta on tarkoitus tehdä perusteelliset hajumallinnukset kaikkien toimijoiden osalta.
– Selvää on, että esimerkiksi Kekkilän lannoitetehtaassa käsittely tapahtuu suljetussa tilassa. Tästä ei tingitä, toppuutteli Manninen huolia, jotka nousivat Nurmijärvellä havaituista aromeista.
Biopilotti-hankkeen projektipäällikkö Ilkka Kovalainen muistutti, ettei Haurukylään ole tulossa kompostointilaitosta, vaan suunnitteilla on kierrätyslannoitelaitos, jossa tuotanto on toisentyyppistä kuin Nurmijärvellä.
Fortum haluaa puolestaan rakentaa Haurukylään Suomen edistyksellisimmän materiaalien käsittely- ja lajittelukeskuksen.
Vaikka itse keskus ei suuria ihmismassoja työllistäisikään, Kovalainen näkee hankkeella paljon seurannaisvaikutuksia:
– Keskus tarvitsee paljon kuljetuspalveluita ja yhteisiä palveluita muiden toimijoiden kanssa. Myös huoltokeskukselle olisi tarvetta.