TYRNÄVÄ Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti nostaa Tyrnävän kunnan kunnallisveron 21 prosenttiin. Vaikka päätös oli yksimielinen, sitä edelsi vilkas ja napakka keskustelu.
Veroprosentin nostoon löi kovan paineen valtionosuuksien romahtaminen. Nuoren ikärakenteensa vuoksi Tyrnävä oli häviäjien joukossa: pudotusta edellisen vuoden valtionosuuksiin oli lopulta 800 000 euroa.
– En esittäisi kunnallisveron nostamista puolella prosentilla, ellei olisi pakko, tähdensi kunnanjohtaja Marjukka Manninen.
Manninen esitteli laskelmia. Verotulojen ei odoteta nousevan ensi vuonna. Puolen prosenttiyksikön korotus veroprosenttiin kattaa vain noin puolet valtionosuuksien jättämästä aukosta. Loppusumma eli noin 500 000 euroa on raavittava muualta.
Jo kuluvana vuonna kunnassa on pidetty tiukkaa taloutta: sijaisten rekrytointiin on johtoryhmässä käytetty tarkkaa harkintaa, kaikki hankinnat on viety osastopäälliköiden päätettäväksi, työntekijöiden lomarahoja on suositeltu vaihdettavaksi lomiin ja työnkuvia on järjestelty joka osastolla säästöjen aikaansaamiseksi. Kuluja onkin saatu puristettua kaksi prosenttia pienemmiksi kuin viime vuonna.
– Hirveästi ei ole enää höylättävää, Manninen summasi.
Marko Partanen (kesk.) ihmetteli valtionosuuksien romahtamista.
– Onko seudullisessa edunvalvonnassa epäonnistuttu, hän kysyi.
Mannisen mukaan lopullisen tilanteen ennustaminen oli mahdotonta, koska laskelmat vaihtelivat pitkin vuotta. Esimerkiksi kesällä näytti vielä siltä, että Tyrnävän saamat valtionosuudet pysyisivät ennallaan.
Myös Esa Saarela (sd.) kipuili korotuspäätöksen kanssa. Hän ihmetteli, miksei hallitukselle ole mennyt valtuustosalissa istuvilta informaatiota kuntien tilanteesta.
– Jatkossa toivon, että kun uhkakuvia on ilmassa, meille tyhmemmillekin esitettäisiin, mitä eri ratkaisut tarkoittaisivat konkreettisesti.
Kunnanjohtaja siirtyi heti konkretiaan. Jos esimerkiksi kaikki kunnan työntekijät lomautettaisiin kahdeksi viikoksi, saataisiin 600 000 euron säästöt.
Ongelma on se, ettei lakisääteisten tehtävien hoitamisen vuoksi kaikkia työntekijöitä voida lomauttaa.
– Myöskään virkoja ei voida aina jäädyttää. Jos esimerkiksi oppilasmäärät kasvavat, luokkakokojen osalta tulee laki vastaan. Sama koskee päivähoitoa. Meillä ryhmäkoot tosin eivät ole tapissa, mutta se on arvo- ja strateginen valinta, Manninen muistutti.
Lauri Sainio (kok.) toivoi, että valtuustossa olisi käyty etukäteen lähetekeskustelu ja esitelty vaihtoehtoisia malleja talouden tasapainottamiseksi.
– Silloin voitaisiin paremmin varautua siihen, mitä tehdään. Enää emme saa tulla näin yllätetyiksi.
Jussi Ylitalon (kesk.) mielestä taloustilanne ei ollut yllätys. Kahden edellisen tilikauden jälkeen jo tiedettiin, ettei jakovaraa ole.
– Nyt meidän on nostettava esiin positiivisia asioita. Monitoimilukio käynnistyy syksyllä, ja elinvoimakoordinaattori tuo toivottavasti lisää kakkua jaettavaksi. Ja ainahan veroprosenttia on myöhemmin mahdollisuus laskea.
Myös Manninen tähdensi alustuksessaan elinvoimakoordinaattorin palkkaamisen tärkeyttä.
– Jos painaa kahdella jalalla jarrua, jää toisten jalkoihin eikä hyödy näköpiirissä olevasta kasvupotentiaalista, Manninen sanoi.
Jari Partanen (kok.) myönsi suunnitelleensa vastustavansa veroprosentin korotusta ”jos ei muuten, niin protestihengessä”.
– Oli vaikea tehdä tällainen päätös ilman riittävää tietoa. Nyt saimme sitä kunnanjohtajalta. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä veroprosentin korotus.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tauno Uitto (kesk.) summasi tilanteen: Tyrnävä saa sekä verotuloja että valtionosuuksia 18 miljoonaa euroa. Palkkatuloihin kuluu 18 miljoonaa euroa, ja toimintatuotot ovat neljä miljoonaa euroa.
– Tilanne on kivulias: mistä säästöt? Henkilöstömenot perustuvat työehtosopimuksiin, eikä niihin voida puuttua. Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun veroprosenttia nostetaan. Ikinä sitä ei kuitenkaan ole päästy laskemaan.
Uitto muistutti siitä, että vaikka Rantaroustin koulu tarkoittaa ensi vuoden poistoissa kahta miljoonaa, tällä investoinnilla katsotaan tulevaisuuteen.
– Monella kunnalla ei ole sellaista tilannetta.
Puolen prosenttiyksikön veronkorotus tarkoittaa tavallisen tyrnäväläisen veronmaksajan kukkarossa noin 20 euroa kuukaudessa.
Myös kiinteistöverojen korotus hyväksyttiin yksimielisesti. Yleinen kiinteistövero on ensi vuonna 1,12, vakituisten asuntojen 0,54, muiden asuinrakennusten 1,12, voimalaitosten 3,1 ja rakentamattoman rakennuspaikan 4,0 prosenttia.